Tuesday, July 29, 2014

Hunajaa ja mausteita


Söpön hurmaavat ulkomaan tuliaiset. Anniina toi Kroatiasta hunajaa pienissä purnukoissa sympaattisessa puutelineessä, ja Harrietilta saimme Kreikasta ostetun korillisen mausteita. Keittiössämme tuoksuu nyt iranilaisten ystäviemme koti, intialaisten ystäviemme koti ja aasialaisten mausteiden myymälä.


Spearmint, sweet paprika, salt, mix for Greek salad and mix for tzatziki.


Acacia honey with walnut, apricot and fig. 



Etsimättä löysin nelilehtisen onnenapilan meidän pihasta. Se vain osui silmiini. Kerroin miehelleni joka juuri tuli ulos. Hän alkoi katsella nurmikkoamme ja hetkessä löysi nelilehtisen apilan hänkin. Kylläpä meillä on onnea.

Thursday, July 24, 2014

Todella halpaa


Our local library had a sale. I bought ten books. Pukinmäen kirjasto myi poistokirjoja 50 sentin kappalehintaan. Kävin penkomassa heti tuoreeltaan. En etukäteen ajatellut hankkia mitään. Ajattelin vain että olisi mukava selata kirjavalikoimaa. Varmuuden vuoksi otin selkärepun mukaan, ja niinhän siinä kävi että palasin kotiin kymmenen kirjan kuormituksella. Lastenkirjoja ja tietoteoksia. Tomuttelin kirjoja ulkona, minkä jälkeen pyyhin nihkeällä rievulla. Sen jälkeen tarkastelin saalista tyytyväisenä. Kun mieheni palasi golfia pelaamasta sain vielä ylimääräisen nautinnon kun esittelin kirjat hänelle keittiössä, hänen paistaessaan munakasta.



Toinen huvittavan halpa ostos oli kaksi kenkäparia Tarjoustalon alesta. Mustista kangaskengistä maksoin 4 €, harmaista street lenkkareista joissa kuviointina käärmeennahka 2,40 €. Viimeksi mainitut olivat niin edulliset että kassaneitikin sitä ihasteli.



Kaikkien alennusmyyntien huipentuma taisi kuitenkin olla UFF viime lauantaina. Ällistyin kun kaikki vaatteet oli merkattu yhden euron hintaisiksi. Ostin pari hametta. 

Saturday, July 19, 2014

Niina Veittikoski, Hertta leikkii nukketeatteria


Tekijä: Niina Veittikoski
Teos: Hertta leikkii nukketeatteria
Kustantaja: Tammi (2011)
Kansi: Eevaliina Rusanen
Mistä sain: Ostin kirpparilta


Tarinaa luettavaksi ja ideoita askarteluun ja leikkiin. Ihastuin tähän mennäkesänä niin että askartelin jäätelötikuista erinäisiä juttuja omia aikojani jo ennen kuin lapsikaverit tulivat vierailemaan. Huomaan että en ole tullut heille vielä näyttäneeksi tätä kirjaa. Laitankin sen valmiiksi seuraavaa kertaa varten.


Nukketeatteri, kaikenlainen askartelu ja mielikuvitusleikit luontuvat lapsilta jos niille annetaan tilaa eikä tuputeta liian viimeisteltyjä valmistuotteita. 


Hurmaava nukketeatterikirja ruokkii mielikuvitusta ja antaa sysäyksiä herättäen lapsen luovuuden juuri sopivasti. Ja aikuisenkin, on pakko lisätä koska niin tapahtuu itsellenikin.


8-vuotias kaverini näpräsi minulle viime kuussa popcornipussin ja kotelon kännykälleni. Huomatkaa erillinen pikkupussukka korvakuulokkeille. 


 
Hänen 6-vuotias siskonsa loihti minulle prinsessan linnan pahvisesta teepakkauksesta ja päällysti sen Lidlin suklaalevyn kiiltopaperilla. Kiitteli samalla minua siitä kun aina varaan heille askartelutarpeita: keittiöpaperirullia, pahvisia pakkauksia, kananmunakennoja, tilkkuja, kiiltäviä karkkipapereita. Nuo eivät edes maksa mitään. Ostettua tavaraa meillä ovat esimerkiksi kynät ja liima, vesivärit ja piirustuspaperi, mutta suurimmaksi osaksi haluan käyttää ilmaista kierrätysmateriaalia. Lapsilla näyttää riittävän ideoita, vaikka heille ojentaisi mitä materiaalia tahansa. 


Hassukainen sattuma; 6-vuotiaalla oli mukanaan Herttasarjan pikkukirjanen, Hertta leipoo, jonka hän unohti ottaa mukaansa kotiin lähtiessään. Tavatessamme seuraavan kerran onkin kiva näyttää hänelle tämä minun teatterikirjani.

Thursday, July 17, 2014

Kuudentena kesänä Jaelin kanssa


The Itäkeskus Shopping Centre, McDonald's. Kiertelin bloggari Jaelin kanssa muutamissa kaupoissa. Tämä oli kuudes kesä kun tapasimme hänen Suomen lomallaan. Yritin saada häntä kuvaamaan itseni niin kaukaa että mukaan olisi tullut hauska Mäkkärin tunnuksin koristeltu aita, mutta hän on niin nopea käänteissään että palasi pöytään ennenkuin ehdin sanoa että mene vieläkin kauemmaksi. Hämeen hitaat eivät pysyneet Israelin nopeiden vauhdissa. Vain pieni pätkä aitaa näkyy mutta ne jotka ovat nähneet kyseisen kyltin, osaavat mielessään täydentää kuvan. 


Ainoa asia ostoslistallani tuona päivänä oli Lancôme maskara Stockalta. Kävi niin hienosti että siitä oli ollut tarjous jonka kylkiäisenä sai silmämeikinpoiston ja meikkikynän samaan hintaa (33 euroa) ja yksi ainoa pakkaus oli jäljellä. Myyjä kysyi halusinko sen. Halusinhan minä. Kaunis kiitos. (Kuvassa pakkaus ja sisältö erillään.)


Jael on ruokabloggari, joten tuntui erityisen hauskalta ja rooliin sopivalta käyskennellä hänen kanssaan Stockan keittiötavaraosastolla. Näin siellä uunipannun jonka kävin ostamassa, mutta vasta myöhemmin, jotta yhteistä aikaamme ei kulunut hukkaan.



Voi pojat, ja vähän tytötkin, kyllä oli Jael osannut valita sopivan Israelin tuliaisen minulle. Tuota Aloe Vera - voidetta sivelin illalla yhteen pihatöissä saamaani raapaleeseen sormessa ja aamulla naarmu oli hävinnyt jäljettömiin. Myös sain sillä hoidetuksi kamalan ison ötökänpureman kyynärpäästä muutamassa päivässä. Ei tarvinnut kärsiä kiusallista kutinaa. Voide lievitti niin mainiosti.


Kesäkuu oli oudon kolea tänä vuonna. Tuo oli ensimmäinen lämmin aurinkoinen päivä aikoihin, heinäkuun kolmas. Jael toi oikean kesän tullessaan. Viimeisessä kuvassa minä meidän pihassa kotiin palattuani.

Saturday, July 05, 2014

Pionit sateelta suojaan


Blogikaveri Unalta sain Facebookissa vinkin; pionit kannatti pelastaa sisään maljakkoon ennen kuin sade pieksi ne pilalle. Otin hehkeitä kukkia kuistin ikkunalle. Seuraavana päivänä ne jo alkoivat pörhistyä kuin pöyhkeilevät kukot. Yritänpä muistaa ensi vuonna toimia nopeammin jos on sateista pionien kukkiessa.





Pienet tyttökaverini viettivät päivän kanssani, 8 v. ja 6 v. Meillä on älytön perinne juoda aina glögiä kun he tulevat. Kumpikin olisi tahtonut juoda jalkapallokupista. Sitä on vain yksi joten merkkasimme muistiin kumman vuoro oli nyt ja seuraavalla kerralla sitten tiedämme. Pitkulaisessa Fida kirpparilta ostamassani kupissa on Ässä Mix - karkkeja. 



Netcycler tavaranvaihtokirppari lopetettiin huonosti toimivana kesäkuussa. En ollut enää juurikaan käyttänyt sitä pariin vuoteen, mutta yhteen aikaan hyvinkin innostuneesti ja ahkerasti. Yhdeltä vakiovaihtokumppaniltani Päiviltä sain ison laatikollisen katuliituja, joilla lapsikaverini ovat tehneet meidän pihaan erilaisia luomuksia usean kerran. Tämänkertainen tuotos oli sateenkaari.

Friday, July 04, 2014

Jyrki Kiiskinen: Jonglööri


Kirjailija: Jyrki Kiiskinen
Kustantaja: Tammi 2013
Sivuja: 237

Kahdessa päivässä hotkaisin tämän viisaan ja vetävän psykologisen tarinan sisuksiini. Kääntelin sitä mielessäni ja kertasin lukemisen nautintoa jälkihehkuisesti. Sattumalta katselin televisiosta Sinuhe egyptiläisen, jonka päähenkilö Jonglöörin tavoin miettii kuumeisesti elämän arvoituksia. Molemmat tarinat ovat itseään suurempia, paljon pintaa syvemmällä. Ne avautuvat niille jotka antautuvat elämänfilosofisiin analyyseihin.


Kirjan juonen pääpiirteissään pääsee lukemaan täältä

Kielestä: Iso helpotus saada lukea kirja alkuperäiskielellä. Käännöskirjallisuus saa minut poikkeuksetta harhaantumaan kääntämisen koukeroihin, olipa sitten kyseessä taitava tai kömpelö suoritus. 

Osa kirjan lukemisen viehätystä oli siinä että vaikka alusta loppuun asti paloin halusta tietää lisää, saada selvitystä vaillinaisiin ja selittämättömiin tapahtumiin, osasin kuitenkin tuon tuostakin antaa ajatuksen poiketa kirjan seuraamisesta pieneksi hetkeksi sivuun. 


Ihailin Kiiskisen taitoa kuvata sirkustemppuilua. Luin pariin kolmeen kertaan kohdat joissa kääpiöt harjoittelivat pyöräakrobaattiesitystä voimamiehen kanssa ( sivu 74 - ), Jonglöörimme esiintyi Calliouressa (sivu 99 - ) ja Gabriel teki temppuja markan kolikolla ( sivu 91 - ).

Kirjailija vie kerrontaa eteenpäin välillä nykyhetkessä, välillä menneisyydessä. Onnistuneesti. Lukiessani pyrähtelin omaan menneisyyteen; Minuakin kiinnosti sirkustemppuilu lapsena, minäkin opettelin pyörittämään kolikkoa sormien lomitse, minäkin olen nähnyt Välimeren Etelä-Ranskasta käsin, minäkin osaan ranskaa, minäkin muistan markat ja Colt-savukkeet, minullekin on käynyt niin että olen ulkomailla kohdannut tutun jonka näkeminen yllätti (en tosin ketään kuollutta) ...

Sivuajatuksissani tein havaintoja kirjoittajan lukeneisuudesta, kokeneisuudesta ja sivistyksestä. Havaintoni osoittautuivat oikeiksi; juuri äsken luin kirjailijan esittelyn jonka perusteella hän on melkoinen taituri ja taiteilija.


Ajatuksissani pyörivät monet ihmisyyteen kuuluvat psykologiset ilmiöt; tarve ymmärtää selittämättömiä asioita, tarve puhua siitä mikä sisintä vaivaa, kalvava syyllisyys, tarve synninpäästöön, koulukiusaaminen, opettajien ja muiden kasvattajien vaikutus, koulu.


Jos Gabriel istuisi tänä päivänä koululuokassa hänellä saattaisi olla Asperger-diagnoosi. Oman tiensä kulkija, lahjakas, monitaitoinen, ei sosiaalinen, muiden mielipiteistä riippumaton.


Menneisyyden kuvauksissa kurkistetaan keskenkasvuisten poikien maailmaan. Viisaita aikuisia kaivattaisiin, ohjaamaan ja keskustelemaan. Ei sellaisia opettajia jotka kääntävät selkänsä koulukiusaamiselle ja vaikenevat kun on tapahtunut itsemurha, jatkaakseen vain oman oppiaineensa opettamista. 


Mikä tapahtuneesta on totta, mikä mielikuvitusta? Oliko aika muuttanut Gabrielin tarunhohtoiseksi hahmoksi Jonglöörin kuvitelmissa? Pitäisikö lukijan etsiä teoksesta symboleja ja vertauskuvia? Väliäkö tuolla. Kukin lukee omalla tavallaan. Meille annetaan vapaus tulkita kaikki omalla tavallamme jos niin haluamme. Minä haluan kokea Kiiskisen romaanin matkana jonka päämäärä ei ole asian ydin vaan itse matka. Tämä oli hieno trippi, psykologinen ja psykedeelinen. Kertakaikkisen tyylikäs. Kiitos, lisää Kiiskistä minulle ! 


Blogeissa on referoitu lukukokemuksia Jonglööristä; 


Mari A:n kirjablogi ja Kirjakaapin kummitus

Sunday, June 29, 2014

Gillian Flynn, Paha paikka


Kirjailija: Gillian Flynn
Alkuteos: Dark Places
Paha paikka  "Veri on vettä sakeampaa."
Suomennos: Maria Lyytinen
Kustantaja: WSOY
Kovakantinen, 381 sivua

Lue kuvaus täältä ja toinen tästä linkistä.


Mestarillinen rikosromaani. Psykologinen trilleri. Kerronta vei niin mukanaan että lukukokemusta ei hidastanut kuin pakolliset kotityöt ja se että kieli-ihmisenä jouduin silloin tällöin sivuraiteille kun ihastelin hyvää sanavalintaa tai ihmettelin outoa kohtaa käännöksessä. Enimmäkseen vain ahmin ihmiskuvausta ja sitä miten tarina eteni. 

Välillä kysyin itseltäni miten minua voikin niin vetää mukaansa kuvaus jokseenkin ankeasta, sieluttomasta ja monin paikoin raadollisesta elämästä. Vaikka ehkä olikin niin että rumuudesta ja tympeydestä huolimatta trilleri sai minut pauloihinsa. 

Ihailin selkeyttä jolla kahden eri ajan tapahtumia vietiin eteenpäin. Jokaisen luvun kertojana oli vuorollaan eri henkilö kuin edeltävän luvun kertoja. Kirjan aloittaa Libby Day ja aika on nykyhetki. Seuraavaa lukua kirjoittaa Patty Day vuonna 1985, jolloin hänen tyttärensä Libby oli 7-vuotias ja perhettä oli kohtaamassa makaaberi veriteko. Libby jäi henkiin. Hänen veljensä Ben tuomittiin perhesurmasta, mutta oliko hän sittenkään syyllinen? Sitä aletaan selvittää 25 vuotta myöhemmin. 

Ai että jännitys tihentyi loppua kohti. Istuin eilisessä kauan kaivatussa auringonpaisteessa talomme ulkorappusilla lukemassa. Mieheni tuli kotiin golfia pelaamasta kun olisi ollut vielä 40 sivua jäljellä. Jouduin jättämään loppuhuipennuksen odottamaan syömisen sun muun arkihomman ajaksi, mutta sitten oli sitäkin hykerryttävämpää syventyä loppuratkaisuun. 

Olin tyytyväinen lukukokemukseen. Haluan ehdottomasti nähdä elokuvana jos ja kun sellainen on saatavilla.

Tästä on ehtinyt blogata jo ainakin Sonjan lukuhetket - blogi.