Monday, June 27, 2016

Kukkakaaligratiini. Testing, testing.


Tarha-alpi


Kokeilin tehdä kukkakaaligratiinin. Aika hyvä. Kukkakaalit jäivät hiukan liian koviksi ja taidan seuraavalla kerralla jättää ruokakerman pois. Se jäi nimittäin lillumaan lautaselle. Pistin herkkusieniä ja tofua joukkoon. Maustoin pippurilla ja fenkolilla. Päälle juustoraastetta. Tätä pitää tehdä uudestaan, paranneltuna versiona.


Yksi kesän kohokohdista. Ensimmäiset mansikat. 


Sunday, June 26, 2016

Juhannuskimppu


Menin juhannuspäivänä huonokuntoisen ystävän luokse vierailemaan.  Onneksi älysin tarkistaa bussit. Meiltä lähti yksi vasta noin klo 11. Alunperin oltiin sovittu että käppäilisin pysäkille kello 10. Olisi tullut pitkä odotus. 


Keräsin kesäkukkia omasta pihasta raikkaan kimpun. Keltaiset kukat tähdenmuotoisine  terälehtineen ovat tarha-alpia. Sitä olen tämän Mirkku-ystäväni puutarhasta tuonut meidän pihaan vuonna 1996 kun aloimme laittaa istutuksia. Viime kesänäkin vein hänelle kimpun, mutta nyt huomasin lyhentää varsia enemmän. Oli helpompi kuljettaa.  Kassin pohjalla ja selkärepussa kannoin ruokaakin; leipomaani raparperipiirakkaa ja kaurakeksejä sekä Lidlistä ostettua paahtovanukasta.


Viikissä on tämän näköistä arkkitehtuuria ja koko ajan rakennetaan lisää. Maasto ei ole tasaista vaan vaihtelevaa, korttelit sokkeloisia. Kokeilin  uutta ennen kokematonta reittiä mennessä. Biologinkujalla olin pakko tunnustaa että eksyksissä oltiin - mutta sitten näkyi tuttu talo johon olin menossa. 


Vanhaa Arabiaa. Lapsuudenkodissani oli samanlaisia lautasia.

Ihana "vaihtoehtoinen" juhannus. Ja puoliso oli pelaamassa golfia.  

Everybody was happy.

Wednesday, June 22, 2016

Kirsikoita


Kirsikoita, cherries, körsbär, ciliegie, des cerises...   


                                                                          Violetilla lautasella.



                                                        Lisää violettia pihassa. Kurjenpolvi. 



Tuesday, June 21, 2016

Vaaleanpunainen


         Possu Pekoni sohvalta valuu lötkönä, 
          pinkkinä puikeana pötkönä.



                    Possukoruja. Roosaa ja hehkeämpää vaaleanpunaista.


                                                          Potkaisenko pinkillä buutsilla?




Pidän vaaleanpunaisesta, ja sitä onkin työhuoneessani aika paljon. Esimerkiksi Stockalta ostetut säilytyslaatikot.


                                                             Työhuoneen verhot.





Meidän ekat crocksit. Minulla vaaleanpunaiset, miehelläni mustat krototiilitöppöset. 




                       Puutarhassa pinkkejä pioneja ja pikkusydämiä.




Pinkkiä pukeutumiseen! Vaaleanpunainen toppi maksoi  vain 50 senttiä kirpparilla.



                                  Pinkkejä palleroita.Eräs tuttuni teki koristeiksi.



                                                             Pinkki prinsessapalapeli.



                                             Pinkkiä pursuaa boksista.
 
Osallistun näillä kuvilla Pienen linnun tiistaihaasteeseen. Oli taas kiva aihe. Katsokaa täältä: LINKKI.

SaveSaveSaveSaveSaveSaveSaveSave
SaveSaveSaveSaveSaveSave
SaveSave

Monday, June 20, 2016

WSOY:n ja Tammen kirjallinen kesäpäivä, 8.6. 2016


Villa Kivi. Siellä pidettiin jo toista kertaa WSOY:n ja Tammen lasten- ja nuortenkirjojen pressitilaisuus. Syksyllä ilmestyvien lastenkirjojen tekijöitä haastateltiin ja teoksia esiteltiin.   


Lukupalat-sarjan kirjojen tekijöitä kuvassa. 

Teoksia tulossa:


Paula Noronen, Kati Närhi: Yökoulu ja kadonnut opettaja.


Henna Helmi Heinonen, Reetta Niemensivu: Bella saa pentuja.


Tapani Bagge, Carlos da Cruz: Ryhmä Z ja lohikäärme.




Ronja Salmi (vas.) haastatteli Paula Norosta, jolta on tulossa kirja Tagli ja Telle, Tehtävä sirkussaarella. Tosin välillä haastateltu haastattelikin haastattelijaa. Molemmat ovat sujuvasanaisia ja kuin kotonaan esiintymislavoilla. En voinut olla ihastumatta Norosen tyyliin. Hän on ilmiselvä koomikko ja huulenheittäjä, viihdyttäjä. Kirjan nimi oli kuulemma syntynyt siitä kun Noronen oli kerran kuunnellut jutustelua, jossa vilahti sana "tagliatelle". Hän mielsi sen ensin kahdeksi sanaksi, välissä "ja". Vähän niinkuin entinen sihteeri, joka kirjasi muistilehtiöönsä "Lasse ettii kanoja" kun Lassila & Tikanojasta soitettiin.     


 Kesän ensimmäiset uudet perunat,aah !
Kesäisen kevyt ihastuttava tarjoilu.
Listalla oli mm. grillattua maalaiskanaa
ja avokado-tomaattisalattia.






Jenni Petänen letitti mallin hiuksia kirjaesittelyjen jatkuessa. Häneltä on tulossa jatko-osa teokseen Letille. Katso aikaisempi reportaasini leteistä täältä: LINKKI.  


Juttelin Tapani Baggen kanssa kahvien ääressä. Iloinen yllätys että "tunnen" hänet, sillä tavalla että olen tehnyt blogipostauksen hänen  kivasta lastenkirjastaan Pikku auto ja jättikaivuri. Siinä henkilöt ovat autoja. Katso kuvia ja lue kirjoitukseni täältä: LINKKI. Annoin kirjan lahjaksi pienelle intialaiselle poikakaverilleni Nuurille. Hän on ihastunut autoihin. 

Miellyttävä ja kiinnostava tilaisuus alusta loppuun. Tunnelmasta saattoi aistia että ihmiset viihtyivät ja halusivat tietää kaiken. Tähän sain nyt mahtumaan vain pienen osan antia. Jatkan toisella kertaa, ja varmaan kolmannellakin. Salla Simukka oli paikalla, samoin Nopolan siskokset sekä Suomen Ladun edustajia, muutaman esimerkin mainitakseni.

Ihailin erityisesti haastattelijoiden monipuolisia kysymyksiä. Monet, hyvin monet, saivat mielenkiinnon heräämään ja minut kumartumaan eteenpäin tuolilla kun paloin halusta saada kuulla vastauksen. Heh heh, toisinaan vastaus olikin: "Jaa, en ole tullut ajatelleeksi. Minä vain kirjoitin mitä mieleen tuli." Kirjailijat, kuvittajat, kääntäjä, kustantamon ihmiset... Hatunnosto kaikille ! Suoritukset senkun paranevat vuosi vuodelta.







Saturday, June 18, 2016

Keltaista ja valkoista pihassa


Hopeahärkki


                                                                Tarha-alpi kaivon kupeessa


                                                                           Maksaruoho nupulla.



                                                              Hopeahärkkiä omenapuun juurella.

Friday, June 17, 2016

Winston Graham, Marnie


Loppuratkaisut käsillä... kihelmöivää jännitystä. Olen saanut tuon pokkarin italialaisen naistenlehden kylkiäisenä. Se on painettu erityisesti lehteä varten, annettavaksi lukijalahjaksi. Kyseessä on psykologisen trillerin mestarin, Winston Grahamin, juonipunos.

Nuori nainen, jolla on traumaattinen menneisyys, ottaa eri henkilöllisyyksiä ja työpaikkoja, joista kavaltaa rahaa. Sitten hän joutuu naimisiin. Mies haluaa selvittää naisen arvoituksen...

Verkkokauppa Amazonissa: LINKKI.

Hitchcock on ohjannut Marnien elokuvana, nimiosassa Tippi Hedren, miespääosassa Sean Connery. Hyvä trailer ohjaajan itsensä esittelemänä You Tubessa: LINKKI.

Miksi tulin tekemään blogipostauksen ennen kuin luin kirjan loppuun? 

Vastaus

- Kirja on niin upea että halusin pitkittää lukukokemusta.