Sunday, July 05, 2009

Orava Amelialle



This one's for you Amel. Tässä oravan kuva blogikaverille joka kertoo pitävänsä oravista ja luontokuvista. Näppäsin kuvan eilen meidän pihapuussa oleilevasta otuksesta joka oksalla venyi hassun pitkulaisena. Tervehdys Helsingin oravalta Lappiin!

My blogging friend Amel tells me she likes squirrels and nature pictures so I'm posting this picture in her honour. I shot it yesterday in our garden. Her blog is Amels's Realm and she is "an expat living in Sodankylä, Lapland". From Indonesia, married to a Finn.

Sodankylä näyttää viehättävältä. Katselin juuri Amelin viimeisimmät kuvat. Aukeaa maisemaa, ei tarvitse kärsiä suljetun paikan kammosta. Sattumalta tänä aamuna katselin dokumenttia Ranskan uuden aallon elokuvasta. Dokumenttia oli kuvattu muun muassa Sodankylässä filmifestivaaleilla. La nouvelle vague, ehkä muistatte Truffautin legendaarisen elokuvan 400 kepposta ja sen pääosan esittäjäpojan jonka kasvoista tuli uuden aallon elokuvan ikoni?

En ole koskaan käynyt Lapissa, mutta nyt pääsen pikkuisen sinne kurkistamaan blogitse. Tosin tällä hetkellä Amelin blogissa voi nauttia Rodos-loman kuvista. Suosittelen niitäkin!

Muistakaa sammuttaa valot kun lähdette Sodankylästä, hah hah haa...


Arkisen erikoista



Lauantaihin mahtui vaikka mitä. Niitä voisi nimittää arkisiksi jutuiksi mutta kun emme niitä tee ja koe usein ne olivatkin erityisiä. Esimerkiksi passiohedelmän syöminen, syreenien karsiminen ja TV-sarja Morsen viimeisen jakson katsominen. Sen missä Morse kuolee.

It was a Saturday filled with pleasurable everyday things that we don't experience every day if you know what I mean. For example eating a piece of exotic fruit, pruning some lilac trees and viewing the last episode of Morse, the TV series. The one in which Morse dies.


Jokimaisema kävelyltäni jonain päivänä viikolla. Eilen en lähtenyt erikseen lenkille kun oltiin käyty kaupassa ja ryhdyttiin pihatöihin. Oksasilppurista oli valtavasti apua ja iloa. Syreenin oksista tuli hyvää katetta orapihlaja-aidan juurelle.


Kellot ovat alkaneet aukeilla. Meillä on kolmea eri kokoluokkaa. Lehmänkelloja, vellikelloja ja kirkonkelloja ei ole.

"The bells, the bells..." (The Liberty Bell in Philadelphia) (The Hunchback of Notre Dame) (Ding dong bell, pussy's in the well)

Saturday, July 04, 2009

Kur-pizza ja muita hassuja sanoja



Our first ever vegetable marrow.

Meidän ensimmäinen kurpitsamme. Hyvin kasvaa.


Näettekö kukkaruukun mullassa? Sitä kautta voi kastella kasvia ja vesi menee suoraan sen juuriin.

Näin vinkin television puutarhaohjelmassa.

Eräs 6-vuotias kaverini Roosa luuli että sana on "kupritsa". Samantapaisia äännekiepsauksia tekevät ulkomaalaiset ystävämme joskus, ja myös minä itse ulkomaan kielillä.

Persialainen ystävämme Naghmeh muutti nimensä suomalaisille helpommaksi ja hänestä tuli Mitra. Ekaa kertaa nimeä käyttäessäni sanoin "Mirta". Hih, samainen Mitra kertoi ostaneensa "vipsikermaa".

Minä puolestani lipsautin halutessani sanoa "kahvia, kiitos" että "ghähve, loftan" vaikka pliis on lotfän. He he, tai eh eh.

Mitran siskon Elinan piti suomea puhuessaan sanoa Fredrikinkadulla, mutta se tuli suusta ulos muodossa "Fredrikindakulla".

Suosikkihassuuteni heidän puheessaan on ollut "paltsa" kun he puhuvat puutarhapalstastaan.

Oravia ja ihmisiä ulkomuseossa


Tässä lisää kuvia Seurasaarikäynnistämme. Siellä voi katsella ulkomuseon aittoja, torppia ja muita maalaisrakennuksia sekä nauttia ystävämme oravan seurallisuudesta. Kävin kiertämässä viime maanantaina blogiystävä Yaelianin ja mieheni kanssa. (Katso aikaisempi postaus.)


These pictures are from Seurasaari Open-Air Folk Museum. There are cottages, manors, barns and other buildings that have been relocated there from all over Finland.


We had nuts for our furry friend the squirrel. Meillä oli mukana pähkinöitä oraville.


Saaren kiertäminen on ilmaista reunojen kautta, mutta jos haluaa mennä keskellä sijaitsevalle museoalueelle, joutuu maksamaan sisäänpääsystä.


Suosittu tunnelmallinen kirkko kesähäille. A popular church for summer weddings.


Ihmeellinen ajatus että näitä rakennuksia on kuljetettu Seurasaareen eri puolilta Suomea.








Friday, July 03, 2009

Picnic Kaivopuistossa



Onhan jäätelö tietysti hyvää mutta ei lokkien tarvitsisi ihan noin hysteerisesti kirkua kun näkevät sitä läiskän asfaltissa. Hah hah, katsokaa tuon yhden lokin räpylöitä.

Those seagulls almost went berserk fighting over a dollop of icecream on the pavement.


That's me waiting for Deborah at the seaside near Kaivopuisto Park where we went for a picnic.

Mieheni ja minä tapasimme ystävämme Deborahin hänen Suomenlomallaan. Mahduimme hänen sosiaaliseen kalenteriinsa vaikka se onkin aika täyteen buukattu tapaamisia kavereitten kanssa. Ilma suosi meitä kuten yleensäkin hänen vierailunsa aikana. Teimme eväsretken Kaivopuistoon.


And here's Debbie. My husband and I met up with her when she came to Finland on her holiday from England. It was a beautiful day, warm with sunshine and yet cool with a sea breeze.





Ihmisen käden jälki näkyy Kaivopuistossa. Hyvin hoidetut puut ja nurmikot, historiaa, kulttuuria, taidetta.


The trees and lawns are well taken care of. There's art, history and culture in the park with lovely sceneries.


What's that then? A one-face totem? Yksinaamainen koivutoteemi?


Plenty of birds. We found a shady spot under some trees and had lunch there on the rock; cucumber sandwiches, grapes, watermelon slices. Afterwards we went for icecream.

Lintuja runsain mitoin. Etsimme varjoisan paikan puiden alta kalliolta ja söimme siellä eväitämme. Meillä oli kurkkuvoileipiä (kolmionmuotoisia sandwichejä), vesimelonia ja viinirypäleitä. Myöhemmin ostimme kioskista jäätelöä. Debs ja mieheni valitsivat tervajäätelön (!), minä otin jonkun tiikerijutun. Appelsiinia ja vaniljaa. Olin haaveillut jäätelön syömisestä edellisestä päivästä lähtien. Silloin satuin näkemään Italian TV:stä ohjelman jäätelöstä.


The British Embassy. You can see just a teeny bit of the pretty pink residence from this angle. We had the pleasure of attending the Queen's Birthday reception in it and in its garden last month.

Britannian suurlähetystö rantakadulta päin. Aavistuksen verran näkyy vaaleanpunaista kauniimpaa rakennusta jossa olimme kuningattaren syntymäpäivillä viime kuussa.

Kaivopuisto on viehättävän kaunis kaupunginosa. Café Ursulan ympäristössä, missä tapasimme ja mihin lopuksi palasimme, ja rantakadulla kävi aikamoinen vilinä. Turisteja, turistibusseja, autoja, moottoripyöriä, lokkeja ilmassa, yksi lintuparvi ylittämässä kadun suojatien kohdalta... Hyörinää, pyörinää, liikenteen, ihmisien ja lintujen ääniä joihin silloin tällöin sekoittui laivan tööttäys.

Helsingin meri on rauhallinen ja kesy verrattuna muihin maailman meriin, Debbie filosofoi. Suomi taitaa muutenkin olla rauhallinen. Turistikautena saa aavistuksen muunlaisesta elämästä.


Thursday, July 02, 2009

Sea birds, you see?


"Hey mum, where's your head? And where did the sun go? Onpa täällä varjoisaa."


I went to see some seebirds as you can see. How many birds can you see? The answer: I see all of them.

It's as easy as ABC, you see. Had there been a saw, I would have seen that too. Not to mention a see-saw. Or a sawn-off shotgun. I saw my honey today. With a hacksaw.

Swans, seagulls, wild ducks, geese... You know of course that the singular of Portuguese is Portugoose, hah hah hah... (Am I laughing alone? - Again?)

















Wednesday, July 01, 2009

Seurasaaressa oppaanamme Yaelian



A beautiful swan with babies. Joutsenäiti poikasineen Seurasaaressa. Uusi ystäväni Yaelian on ties miten monennen polven stadilaisia vaikka asuukin Israelissa ja on asunut Etelä-Amerikassa. Hän osasi opastaa minut ja mieheni kiertämään merellistä saarta ja nauttimaan kesästä vieno merituuli hiuksissamme ja sekametsän tuoksu nenissämme, oravat ja linnut kameroiden tähtäimessä.


Ensimmäisen etapin eli kioskin jälkeen jätskistä pitävän mieheni tyytyväisyys kohosi entisestään. Hän nautti rommirusinajäätelöstä kun Yael ja minä kuvasimme joutsenta. Olimme innokkaasti odottaneet oravien tapaamista ja heti parin tienmutkan jälkeen yksi hypähtikin esiin. Annoimme kurrelle pähkinöitä.


Let me eat in peace, people. Put those cameras down.

Antakaa meikäkurrelle ruokarauha. Pistäkää kamerat pois.



One minute the squirrel was this tame, but the next minute it looked like a wild thing. Välillä muistui mieleen että orava on villi eikä kesy olento.


Seurasaari toimii museona. Sinne on roudattu monenlaisia aittoja ja muita rakennuksia Suomenmaamme eri kolkista.


And here you can see Yael and myself. Lopuissa kuvissa näkyy bloggarikaveriani ja minua.









Tuesday, June 30, 2009

Ekotekoja ruohonjuuritasolla



Helle jatkuu - upeaa! Eilen vietettiin muutama elämyksellinen ja opettavainen tunti Hesassa. Tapasin uudelleen blogikaveri Yaelianin joka vei minut ja mieheni opastetetulle kierrokselle ensin ekokauppa Ruohonjuureen, sitten Seurasaareen. Arvatkaapa mitä? - Hän opetti minut tekemään suklaata kookosöljystä, hunajasta ja kaakaojauheesta, kaikkea kolme ruokalusikallista, ripaus suolaa sekaan ja jääkaappiin jähmettymään.

Aika kalliiksi nämä ekotekoset ja reilun kaupan ostokset tulevat. Kookosöljypurkki maksoi 10 euroa, 0.25 litraa, mutta onpahan sitten ihmis- ja luontoystävällistä touhua. Kookosöljyä voi käyttää voiteenakin, minkä Yael demonstroi kun loiskautti vahingossa öljyä ja hieroi sen sitten käsiinsä.

Hot weather continues. Coconut oil stays in the liquid form with this heat. I bought some yesterday in an ecoshop in Helsinki. My blogging friend Yaelian gave me and my husband a guided tour. Isn't she a darling? Here's a link to her cooking blog, which is now on hold, but will continue after her holiday.

More later. Now I just have to go out into the sunshine...

Monday, June 29, 2009

Lystikäs maksaruoho



Maksaruohommehan on suorastaan huvittavaa, kaikista kuvakulmista katsottuna.