Saturday, July 22, 2006

ROMANTTINEN VIIHDE

.


NÄKYMÄTÖN TYTTÖ kirjoitti romanttisesta viihteestä, Jane Austenin romaaneista, Catherine Cooksonista, siitä miten juoni seuraa usein samaa totuttua kaavaa. Kaukana menneisyydessäni muistan lukeneeni kirjoja, jotka tekivät minulle jotenkin kiusaantuneen olon sankarittaren tyhmyyden tai sankarin chauvinismin tai lukijan aliarvoimisen vuoksi. Joukossa oli paremminkin kirjoitettuja tarinoita, mutta ei niistä oikeastaan mitään jäänyt käteen.

Tuota saman kaavan toistumista olen todistanut seuratessani espanjankielisiä romanttisia TV-sarjoja, jotka varmaankin kuuluvat käsikirjoituksiltaan samaan kategoriaan kuin Näkymättömän tytön luettelemat kirjat. Silloin tällöin arvioin katsomiani telenoveloja typeriksi, mutta enimmäkseen opin niistä niin hyvin espanjaa ja nautin erilaisen kulttuurin ja latinomaailman kokemuksesta siinä määrin että hyöty ja ilo painavat enemmän kuin juonen naurettavuus.

Sankari on yleensä jossain määrin lurjus, pelkuri tai epäluotettava kun taas sankaritar on nuhteeton, kiltti, hyvä tai suoranainen pyhimys, yleensä köyhä tai vähävarainen, mutta työteliäs. Sarjan alussa he ovat rakastavaisia, mutta sitten koko sarjan ajan kohtalon käänteet ja sankarittaren kieltäymys pitävät heitä erossa toisistaan, kunnes he lopulta palaavat toistensa luo. Heillä on yleensä yhteinen lapsi. Riippuen siitä miten paljon juonta pitkitetään, lapsi voi olla por ejemplo 3 tai 8-vuotias loppujakson häissä. Juonen saa pitkittymään erilaisten sivuhenkilöiden ja sivujuonien avulla. Kuten saduissa, henkilöt edustavat usein hyvyyttä tai pahuutta. Mukana vilahtelee uskottua ystävää, ilkeää äitipuolta, kylähullua tai jotain muuta pelleä, sankarittaren enkelimäistä äitiä joka kuolee, sankarittaren kateellista siskoa, joka lopussa muuttuu hyväksi. Joissakin sarjoissa sankaritar itkee jatkuvasti. Avustajat suihkivat sumutinpullosta vettä hänen poskilleen tai teatterikyyneleet valuvat taiteen sääntöjen mukaan. Silloin tällöin joku henkilöistä muuttuu lopussa mielenvikaiseksi, kuten juonitteleva anoppi.

Lavasteina toimii meksikolainen hacienda, perulainen köyhälistökortteli, kerrostaloasunto, hökkeli ilman mukavuuksia keskellä Meksikon luontoa vesiputouksen vieressä, peonien yhteiskämppä punkkineen. Sankari lähtee joskus vuodeksi tai pariksi kiertueelle. Ainakin kahden sarjan sankari on ollut konserttipianisti. Sankarin nimi on melkein aina kaksiosainen; Jorge Luis, José Armando, Pedro Luis, Carlos Raul.

Yksi henkilöhahmo häiritsi minua. Taidegallerian johtajasta on tehty stereotyyppinen höpsösti puhuva, naurettavasti elehtivä, lapsellisesti käyttäytyvä gay mies, jolla on muka italia-aksentti. Sanon muka, koska näyttelijä kuulostaa espanjankieliseltä ja italialaista huonosti matkivalta. Hahmo on epäilemättä tarkoitettu hauskuttavaksi, mutta minua ei naurata italialaisten eikä taiteesta kiinnostunteiden miesten pilkkaaminen eikä stereotyypitetty gay.

Ovat ne melko estúpidos juonenkehittelyltään ja henkilögallerialtaan, mutta espanjan kuuleminen on sekä opettavaista että nautinnollista. (Paitsi mainitsemani tekoaksentti.)

Pari viimeistä viikkoa olen pitänyt täitteni vuoksi Ranskan TV:tä mahdollisuuksien mukaan päällä, ja niin hyvin pyörii ranska mielessä ja ilmassa että puolisokin on alkanut puhua minulle ranskaa. En eilen kuullut mitä hän sanoi minulle kaupassa appelsiineista, ja kun kysyin mitä, hän sanoi: selkeästi artikuloiden LES ORANGES.

Kahden viikon ranskan opetus on nyt ohi, ja siirtynen takaisin Espanjan televisioon sekä seuraamaani telenovelaan nauhalla, kuten yleensä kesällä pyrin tekemään. Ensi viikolla puoliso sitten sanoo kaupassa vastaavassa tilanteessa: LAS NARANJAS. Hauskaa että on sparrauskaveri, mutta en usko että hän katselisi kanssani telenovelaa. Se tuntuisikin oudolta kun kyseessä on suomalaisheppu. Vai tuntuisiko?
.

3 comments:

  1. Anonymous9:54 am

    Here are some links that I believe will be interested

    ReplyDelete
  2. Anonymous4:35 pm

    Here are some links that I believe will be interested

    ReplyDelete
  3. Anonymous6:52 am

    Greets to the webmaster of this wonderful site! Keep up the good work. Thanks.
    »

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)