Thursday, August 31, 2006

HARJOITUKSEN PUUTETTA

.


Aamu alkoi sympaattisesti kun avasin sähköpostit. Mirjami ei saanut joku aika sitten lähetetyksi kuvaa koirastaan, kun vasta harjoittelee tietotekniikkaa, mutta nyt hän oli ratkaissut ongelman samalla tavalla kuin minäkin monet omistani. Tekniikkaan harjaantuneempi perheenjäsen oli lähettänyt kuvan. Kiitos. Musta koira lumimaisemassa, kuonon profiilia, varjo maassa. Kuvaajan käsivarsikin näkyy siinä varjona. Ihmettelen vaan että missäs päin Espoota on jo lunta...? Ehe, ehe.

Omiin teknisiin vaikeuksini ja pyrkimyksiini ovat muut avuliaasti osallistuneet, puoliso, kaverit IRL (In real life) ja blogimaailmassa. Uusi laskuri on asennettuna; kiitos linkistä SKRUBU. Vielä en ole valmis luopumaan entisestä, vaikka siinä onkin se haitta että joillekin täällä kävijöille ponnahtaa ruudun kokoinen mainos päin pläsiä. En ole ehtinyt tutustua uuteen laskuriin. Haluan tietää onko siinä kaikki samat arvostamani ominaisuudet kuin tähänastisessa statistiikkalaskurissani.

Kännykän käyttöä harjoittelin eilen. Voi että sen uumenissa piilee tavaraa ja toimintoja! Kamera, video, sähköpostit, nettiyhteys... ja siihen voi puhuakin. Yksi niistä harvoista joilla toistaiseksi on numeroni, soitti minulle eilen aamulla, ja ekaksi jouduin kiljumaan "mitä mä teen nyt, mä painoin vahingossa jotain ja tässä lukee katkaise virta...?" Hihihii. Toisessa päässä ilmeni myös pikkuruista paniikkia koska se oli englannin opiskelijani, jonka piti saada sanotuksi englanniksi Don't push any buttons, just leave it. It will go away. Sitä ennen olin jo toista kertaa vahingossa ottanut kuvan itsestäni kun pistin kapulan päälle. Hah hah! Eka ääniviesti, jonka aikaisemmin viikolla jätin miehelleni, loppui "mistä tämä sammutetaan öö". No joo, harjoituksen puutetta, joka korjaantuu päivä päivältä.

Kiitos viimeaikaisista blogikommenteista. En ole ehtinyt kiireiltäni vastailla kielikursseja käynnistäessäni, mutta kaikki olen lukenut. Mukavia.

EILISPÄIVÄN HUIPENNUS. Kaverini Samin avulla (terveisiä Delta Motoriin!) ja mieheni asennusavulla sain kännykkääni soittoääneksi kauan haaveilemani RUMMUTUKSEN! Jee! Ei ensin tahtonut löytyä, mutta jollain ihmeen kaupalla linkin kätköistä putkahti lopulta "oikea" rummutus, ei bongo, vaan rumpusettiversio. I am very Happy. Muy feliz. I'm smiling from ear to ear.

SOITTOÄÄNIÄ
.

2 comments:

  1. Huumorilla selviää hyvin näistä tietoteknisistä kommervenkeistä. Jälleen iloinen juttusi antoi hyvän vireen päivälle. Kiitos :)

    ReplyDelete
  2. Kiitos jutusta. Itse olen varsinainen häsläri tietokonehommissa. Valokuvien ilmestyminen kuvaruutuun on aina yhtä hämmästyttävä tapahtuma.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)