Friday, April 13, 2007

MAINEESTA

.

Paikallisläpyskää selatessa osui näköpiiriin pari uutista joissa ihmiset tekevät omaa kansallisuuttaan, asiaansa ja maataan tunnetuksi muualla. Kuubalainen Miguel Verdicia opettaa Suomessa salsatanssia. Muitakin kuublaisia on kunnostautunut sillä alalla. Salsa on suosittu tanssi meillä nykyään. Tanssin sitä itsekin muutama vuosi sitten kunnes nivel venähti. En voi kuvitella fantastisempaa tanssia. Musiikit tietenkin espanjaksi, por favor!

Toinen silmiin osunut uutinen ei ollut yhtä hauska. Helsinkiläinen 10 miehen graffitiliiga töhri Suomen lisäksi paikkoja Euroopassa, lehden mukaan ainakin Italiassa, Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Syvää paheksuntaa!

Vieläköhän niitä suomalaisia vodkaturisteja hilluu mainettamme häpäisemässä, tai mainettamme kasvattamassa - missäs niitä taas hilluikaan? Virossako? Onneksi meillä on sentään urheilijoita ja Aki Kaurismäki.

Katselin lounastunneillani kolmena päivänä Aki Kaurismäen käsikirjoittaman ja ohjaaman elokuvan MIES VAILLA MENNEISYYTTÄ. Se oli niin hyvä että en sanotuksi saa. Millä voi kertoa Kaurismäen näyttelijöiden ilmeettömästä replikoinnista? Miten voi kuvata sitä tunnelmaa joka vallitsee kohtauksissa? Tapahtumien etenemistä? En edes yritä. Se on arjen ihmeellisyydestä nousevaa elämystä. Elokuvahan yleensä kertoo tarinan. Tämä tarina piti minua otteessaan alusta loppuun. Olin lopputulokseen tyytyväinen, samoin kaikkiin osiin.

Nyt pitää alkaa ponnistautua puhelinopetukseen. Ääni ei ole vielä kunnossa. Jokainen puhelu ja oppitunnin pitäminen verottavat sitä, mutta toivon saavani tänään homeopaatiltani jotain apua vaivaan.

Pakinaperjantain aihe on KIELI. Sehän sopii minulle, jos vaan ehdin kirjoitella.
.

2 comments:

  1. Samaa mieltä elokuvasta. Siinä vähemmän on aina enemmän.

    ReplyDelete
  2. Hei!

    Onnea 1-vuotiaan blogin johdosta. En ehtinyt jättää kommenttia boksiisi :)

    Nyt on halu nähdä lisää Kaurismäen elokuvia.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)