Tuesday, July 03, 2007

OPISKELUVINKKI

.

The same book in Swedish and in Finnish. The original and the translation.

Stefan Einhornin alkuperäisteos Konsten att vara snäll ja suomennos Aidosti kiltti.

Luin teoksen muutama kuukausi sitten suomeksi ja ihastuin. Eiköhän se ollut alennusmyyntilöytö, jota ei ollut juurikaan alennettu mutta löytö muussa merkityksessä. Nyt kesän alennusmyyntien aikaan sama kutsui minua pokkarina kirjakaupan pöydältä: "Kom hit. Ta mej i handen och köp mej. Du vet att du vill ha mej." Ja niinhän minä halusinkin. Voin lukea samat ihmisyysasiat ja elämän salaisuudet uudelleen, ja lisäksi kerrata ja oppia ruotsia.

Se kiltteys josta Einhorn puhuu, on yksi älykkyyden muoto. Kirjoittaja varoittaa meitä väärän kiltteyden vaaroista. Aito kiltteys kannattaa.

Att vara snäll på ett äkta, positivt och gott sätt är verkligen en konst. Snällhet lönar sej.

Siinä teille ideaa kielten harrastamiseen. Sen homman ei tarvitse olla tylsää eikä raskasta. Unohtakaamme raskas slaavilainen kasvatusperinne. Opiskelu saa olla hauskaa ja siitä kannattaa tehdä hauskaa.

Niin, nyt kun vaan olisi lukuaikaa. Sain lisää opetustöitä juuri kun toisesta päästä keveni. En valita lainkaan. Uutta on aina kiva ja virkistävä aloittaa, ja kyllä vapaa-aikaakin silti jää. Äsken käytiin ostamassa pensasmustikoita Malmin Prisman myynnistä. Halavatun kalliita mutta on niitä huonompiakin harrastuksia. Eipähän mene raha tupakkaan ja viinaan eikä donitseihin tai limunaadiin. Viisas ostaa mustikoita ja hyviä kirjoja. Terveellistä ravintoa ruumiille ja sielulle. På det andra inhemska språket på köpet. Mut hei, jos sanon "blåbär och goda böcker", maistuvatko ne kirjat silloin hyviltä?
.

7 comments:

  1. Toivottavstai ostit kaksi eri nimistä pensasmustikkaa,
    se takuuna marjoihin.
    Hyvä kirja tuo Einhornin kirja, hyvää ajatusta.
    Siskokin kirjoittaa, puolalaisen äidin elämästä on tehty filmi Ninas resa.

    ReplyDelete
  2. Ei kun ostimme vain marjoja syötäviksi, ehkä pensaat sitten syksyllä, saa nähdä. Tilaa ei ole kovin paljon, saatamme ostaa toisen omenapuun, jotta pölytys olisi varmempi. Nyt ei tule monta omenaa. Jos mustikkaa ostamme, muistamme että pitää olla kaksi erilaista.

    ReplyDelete
  3. Polgara6:45 am

    Mulla oli yhteen aikaan (lue -> enemmän rahaa) tapana ostaa erään kirjailijan kirjat joko ruotsiksi käännettyinä tai alkukielellä englanniksi, koska suomentaminen kestää aina niin tolkuttoman kauan! Nyt on sitten hyllymetreittäin näitä kirjoja, varsin hupaisa kokoelma. Kaverit toivat myös turkkilaisen painoksen ja itse ostin osan kirjoista eestiksi! Että kyllä näinkin voi oppia - tai ei ehkä niinkään oppia (paljon kyllä kielikuvia!), mutta pitää ainakin kielitaitoa yllä! Kumma kyllä, minusta ruotsinnokset olivat usein parempia kuin suomennokset? =O Welhotar pyytää selitystä ammattilaiselta?

    ReplyDelete
  4. Polgaran kanssa samaa mielta. Mista johtuu etta suomennokset ovat usein jaykkia? Olivat ainakin ennen vanhaan, silloin kun loysin kirjoja suomeksi!

    ReplyDelete
  5. Selitys lienee hyvin yksinkertainen; englannista on helpompi kääntää ruotsiin, koska ne ovat kummatkin germaanisia kieliä eli samantapaisia lauserakenteita ja muita yhtäläisyyksiä.

    Loistava kääntäjä tuottaa tietenkin joka tapauksessa hyvää kieltä, jos alkuperäinen teksti on hyvää. Huono kääntäjä ei pääse irti alkuperäiskielen rakenteista. Siksi tulos jää epäluonnolliseksi ja jäykäksi.

    ReplyDelete
  6. Kääntäjät ei saa edes kunnon palkkaa..

    ReplyDelete
  7. Sepä siinä. Minua kyseltiin juuri kääntämään, mutta en ole enää vuosikausiin suostunut. En pidä käännöstyöstä eivätkä palkkiot houkuttele.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)