Saturday, July 21, 2007

VIINIPYRÄLEITÄ JA MUUTTOKUORMIA

.

A vine in a friend's garden. Viiniköynnös ystävän pihassa. Huvittavia nuo rypäletertut Suomessa. Kuvattu viime torstaina, 19. heinäkuuta.

Vanha Italia-muisto nuoruudesta. Ajelin Paolon kyydissä Perugian liepeillä sinä kesänä kun kyseisen etruskikaupungin ulkomaalaisopistossa opiskelin. Maalaistien näköisellä osuudella Paolo pysäytti Lancian, astui ulos, poimi tien varren köynnöksestä viinirypäletertun ja antoi sen minulle. Jos kertomuksesta jotain outoa tahtoo ottaa esiin, se on se että italiano ei sanonut sanaakaan koko operaation aikana. Ja kuitenkin GRAPPOLO on niin nautinnollinen sana. Paino ekalla tavulla; GRAP polo, viinirypäleterttu. - Hihihii, täytyy välillä hihittää kun kirjoitin ensin erehdyksessä viinipyräle, hah hah!

Tykkäsin lukea eilen lukijoiden kommentteja vastaukseksi siihen mitä perjantaisuunnitelmia kukin oli tehnyt. Toivottavasti muistan kysyä samaa ensi perstaina. Muistuttakaa ellen muista.

Sähköpostiviestit olivat päässeet kasaantumaan. Vastailin tänä aamuna muutamiin parin päivän takaisiin. Ystäväni Aila muuttaa Pariisista Brysseliin. Muuttokuorma lähtee keskiviikkona. Siitäkin tuli Italia-muisto mieleen, karmea sellainen. Eräs tuttavapariskunta oli asunut Roomassa neljä vuotta ja oli muuttamassa takaisin Suomeen, kun muuttotouhut kehkeytyivät siihen pisteeseen että valmiiksi lastattu muuttoauto varastettiin oven edestä. Se hävisi jäljettömiin. Siinä meni astiat, huonekalut, valokuvat, rouvan gradu jota hän kirjoitti...

Hiljattain lehdessä oli vastaanvanlainen uutinen jostain päin Suomea. Ihmiset lastasivat muuttoauton täyteen, menivät kahville johonkin baariin, ja kuorma häipyi sillä välin.

Yhden lapsikaverini äiti yritti muistuttaa että fillari pitää lukita, mutta kaveri ei "jaksanut". Sitten pyörä varastettiin kellarista ja piti jaksaa kävellä kaikkiin paikkoihin joihin ennen oli päässyt fillarilla.

On se niin että ennaltaehkäisy on wiisasta. Ei tarvitse jälkikäteen manailla ja repiä hiuksiaan.

Jotkut ystäväni aina silloin tällöin kiusoittelevat minua kun teen etukäteissuunnitelmia ja varaudun kaikenlaiseen, ja olen tapaamisissa runsaasti etuajassa. Sen kun vaan. Tukka pysyy päässä kun on funtsinut hommat etukäteen ja minimoinut kömmähdykset.
.

4 comments:

  1. Zilga-rypäle viihtyy, muita eestiläisiä lajikkeita löytyy.
    En ole koskaan minimoinut kömmähdyksiä, tykkään yllätyksistä. Pyöräni kyllä lukitsen, maailma kun on sellaista, joskus, ja auto lukkoon, kun heitän roskia, sehän terve järki, mut en vältä rupattelemasta tuntemattomien kans, joskus kahvillekin.

    ReplyDelete
  2. Hannele

    Minulle sattuu ilahduttavia yllätyksiä harva se päivä, kuten tuntemattomien tapaamista.

    Ikävistä yllätyksistä en pidä, enkä toden puhuakseni ihan kauheasti suunnitelmien muutoksistakaan, jos on jo ehtinyt tehdä valmisteluja.

    Toisaalta opetustyössä on aina oltava valmis poikkeamaan etukäteisssunnitelmasta, vaikka
    sellainen kannattaa olla valmiina.

    Yksityiselämä ja työ - riippuu vähän tapauksestakin, mutta sanoisin ehkä että pääsääntöisesti en pidä yllätyksistä, jos sitä kysyttäisiin.

    ReplyDelete
  3. Opetustyössäkin on improvisoitava, eikä vetää sitä omaa juttua, jos kukaan ei sitä ymmärrä..

    ReplyDelete
  4. Joo, sen sortin luennoitsijoita oli yliopistossa ihan riittämiin. Vaikuttivat joskus puhuvan itsekseen siellä yleisön edessä :)

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)