Friday, November 09, 2007

LUKIOLAISEN MAAILMANKUVA.

.


Jouduin työntämään uutiset pois mielestäni jotta sain opetuksen hoidetuksi eilen aamupäivällä, ja vasta sen jälkeen luin Helsingin sanomien raportoinnin Jokelan koulun traagisista tapahtumista. Eniten ajatuksiani askarrutti tekijä itse, Pekka-Eric. Anna Amnellin blogissa on pohdintaa otsikolla

LUKIOLAISEN MAAILMANKUVA

sekä linkkejä, joista tänä aamuna olen lukenut Aamulehteä. Anna on linkittänyt muitakin uutislähteitä, mm. BBC:n. En ole vielä ehtinyt tutustua.

Jotenkin tähän tapaan meni en-muista-kenen lausunto Hesarissa: "Koulu ei voi olla sosiaalitoimi" tai "Koulu ei voi hoitaa psyykkisiä tapauksia" tms...

Ei varmaankaan, mutta kun vanhemmat joutuvat uskomaan kalleimmat aarteensa eli omat lapsensa opettajien ja koululaitoksen hoiviin, toivon koululta ajattelutapaa "Me teemme parhaamme lasten hyväksi" ja "Yritämme olla luottamuksenne arvoisia". Sellaista ajattelutapaa minä uskon monilla opettajilla olevankin. Ainakin itselläni on se.

Muisto vuosien takaa; Erään ammatillisen oppilaitoksen päättäjäisissä oppilas tuli sanomaan minulle: "Kiitos sinulle että olet kohdellut minua ihmisenä. Muut opettajat ovat töräyttäneet minulle että ei tämä mikään sosiaalitoimisto ole." Sen päälle oppilas vuodatti minulle tarinansa väkivaltaisesta puolisosta jonka kanssa eli. Ei minulla ollut sellaisesta aavistustakaan, koska toimin siellä vain englannin ja ranskan opettajana kerran viikossa, mutta aina yritin pitää mielessäni että jokaisen oppilaan koulunkäynnin taustalla on koti, ystävät tai yksinäisyyttä, monenlaisia vaikeuksia ja tarinoita. Vähättely tai liiallinen ankaruus ei saa kuulua opettajan olemukseen ja käytökseen. Hyvällä kohtelulla olin tietämättäni auttanut tätä yhtä oppilasta.
.

16 comments:

  1. Onneksi on sinunlaisiasi opettajia! Lapset ovat kuitenkin niin ison osan ajastaan koulussa ja voivat siellä käyttäytyä toisin kuin kotona. Ymmärsin eilisestä, että isällä ei olisi ollut aseesta tietoa ja kun lapsi täysi-ikäistyy hän voi tehdä omia valintoja. Muutos oli kuitenkin tapahtunut ulkonaisesti, kyllä se yleensä viestii myös sisäisestä muutoksesta...

    ReplyDelete
  2. Tervehdys Inkivääri

    Opettajiin ja muihin kasvattajiin minä kohdistan toivoni. Meitä kaikkia tarvitaan, mutta kaikilla ei ole samanlaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Opettajille niitä on suotu. Oikea opettaja käyttää kykyjään hyvään, tekee työtä sekä päällään että sydämellään, ja auttaa lapsia kehittymään parhaiksi mahdollisiksi itseikseen. Tässä maailmassa monen elämässä menestyneen ihmisen taustavaikuttajana on ollut opettaja.

    Kiva kun kävit. Sinun blogisi on se mistä ihan ekaa kertaa luin maininnan Jokelan tragediasta.

    ReplyDelete
  3. En valitettavasti jaksa uskoa, että koululla/opettajilla on vastuuta tässä tapauksessa.
    On ilmiselvää, että pojan maailmankuva ja minä on syntynyt ja muotoutunut aivan muualla kuin koulun seinien sisällä, niinkuin aika monen muunkin nuoren.

    En väheksy opettajien tärkeyttä, mutta koulun rooli ei enää ole niin keskeinen kuin joskus aikaisemmin. Sen todellisuuden kanssa on elettävä, ja opettajien on toki kannettava sitä suuremmalla syyllä kasvattajan vastuunsa.

    ReplyDelete
  4. Kiitos kommentoinnista.

    Selvyyden vuoksi : Minä en ole pyrkinyt antamaan mitään lausuntoja kenenkään vastuusta tai syyllisyydestä Jokelan tragediaan.

    ReplyDelete
  5. En minäkään ajatellut vastuuta vaan välittämistä. Meillä on kauhea tarve hakea syyllisiä ja toki tällaisessa tilanteessa sitäkin tarvitaan. Tärkeintä on välittäminen, joka Ritan viestistä välittyy...

    ReplyDelete
  6. Pekka-Eric oli sellainen yli-ihminen ja halveksui kaveritaan ja opettajiaan, eivät he sen arvoisia, että saisivat elää. Ei hän ollut kiusattu, vaan sulkeutunut, lueskeli Hitlerin Mein Kampf. Niin epätavallinen asenne, että ei kannata yrittääkään verrata muihin tapauksiin.

    ReplyDelete
  7. Inkivääri

    Näit aivan oikein; minä välitän oppilaista, lapsista, nuorista, ja muutenkin ihmisistä.

    Hannele

    Eilen luin Pekka-Ericin koulutoverin tai tovereiden lausunnon että hän oli "erittäin koulukiusattu". Siinä ei lukenut sen enempää. En tiedä mistä sinä olet saanut vastakkaisen käsityksen.

    Tarkennan vielä omaa kirjoitustani sen verran että minä en ole puolustanut enkä syyttänyt tekojen tekijää. Syyttely ja tuomitseminen ei kuulu minun ajatteluuni.

    Inkiväärin sivuilta löysin äsken linkin Pekka-Ericin päiväkirjaan. Kävin lukemassa, mutta pidän ajatukset itselläni.

    -------------------------------------

    Hitlerista sen verran että olen lukenut Alice Millerin kirjoituksia Hitlerin lapsuudesta. Niistä käy ilmi mahdollisia syitä hänen vinoon kehitykseensä. Kun mainitsit Hitlerin. Aina on olemassa paljon sellaista jota ei päältä päin näe.

    Ei, tämä ei ollut puolustuspuhe Hitlerille.

    ReplyDelete
  8. Lasteni koulussa on jonkinlainen asenne - emme me täällä voi mitään, kun te ette siellä kotona.

    Huolehtivasta vanhemmasta semmoinen tuntuu tosi ikävältä ja siellä onkin onneksi pari opettajaa, jotka muistavat sanoa henkilökohtaisesti, kuinka mukavat pojat meillä on.

    Siksi varmaan Ritan välittäminen minusta tuntui niin hyvälle - ei koulu tai koti vaan koulu ja koti yhdessä, sillä molemmissa lapset viettävät paljon aikaa elämästäään. Tärkeimpänä, tietysti mitä pienempi lapsi on, olen kokenut nimenomaan välittämisen koulussa.

    Tämän puheenaolevan pojan elämästä tiedämme niin vähän, mutta ehkä on niinkin kuin Hannele sanoo - tapauksena niiiiin harvinainen, ettei johtopäätöksiä voi tehdä, vaan on eri asioiden, joita emme tiedä, summa tämä lopputulos.

    Toisaalta on tunne siitä, että toivoisi melkein jotain outoa syyllistävää löytyvän, ettei tarvitsisi pelätä, että kuka vaan oma tai naapurin poika voi ykskaks noin vaan seota ja tehdä kamaluuksia...

    ReplyDelete
  9. Hesarista.

    (Ankea lapsuus oli useimmilla siihen aikaan, mutta vain yhdestä tuli Hitler)

    ReplyDelete
  10. Halusin korostaa kommentillani sitä, että koulun ja opettajien merkitys ei ole merkittävä Pekka-Ericin tapauksessa. He ovat sivuhenkilöitä tässä draamassa. Vaikkakin henkensä uhalla.
    En tietenkään olettanut sinun työntävän vastuuta tapahtuneesta opettajien harteille.

    ReplyDelete
  11. Äh, "merkitys ei ole merkittävä"... no, asia kai tuli kuitenkin selväksi.

    (Piiitkä päivä takana)

    ReplyDelete
  12. sikuri4:54 am

    Yleisesti havaittava uskon puute ja eettinen korruptio on aikamme tuho. Sallikaa kaikki, mikä käy etiikan vastaisesti - valhe, murha etc. Puolustakaa ahneutta ja vallanhimoa. Ei tarvitse mennä Hitleriin asti.

    ReplyDelete
  13. Inkivääri

    Tuopa oli hienosti kirjoitettua ja sanottua. Kodin ja koulun yhteistyö on mielestäni ihanne, ja nimenomaan ASENNE on se mikä ratkaisee. Lapsen ja nuoren paras pitäisi aina pitää etualalla, mutta sekin saattaa syntyä parhaiten siitä että vanhemmilla ja opettajilla on hyvä olo. Ihmiset pystyvät vaikka mihin kun ovat tyytyväisiä ja motivoituneita.

    Hannele

    "Vain yhdestä tuli Hitler" - Eipäs tullut vain yhdestä, vaan niitä sikisi kokonainen Saksan armeija. Hänen kasvatuksensa ei niinkään ollut ankea, vaan julma ja kova. Hänen faijansa oli sotilashenkilö, alkuperäinen Hitler.

    Ei, tämäkään ei ollut puolustuspuhe Aatulle... paitsi ehkä hiukan, jos palataan niihin aikoihin kun hän oli vasta 11-vuotias ja isänsä pahoinpiteli hänet lähestulkoon hengiltä.

    Sari

    Kiitos täsmennyksestä. En halua olla saivartelija, mutta opettaminen ja koulutus, koulumaailma jne. ovat minulle tärkeintä mitä on, enkä halua ihanteitani käsitettävän väärin.

    Hauskasti sanottu tuo "merkitys ei ole merkittävä" - ihan kiva lipsahdus :) Kirjoituksessani halusin tuoda esiin sen puolen opettajista että meidän merkityksemme voi tietämättämme olla käänteentekevä jonkun kasvavan ja kehittyvän oppilaan elämässä. Oppilas voi muistaa kiitoksella tai katkeruudella, saada innoitusta tai vannoa että ei koskaan enää opiskele sen tyypin ainetta...

    Sikuri

    Kiva nähdä sinua!

    Eriasteisia Hitlereitä on kai aina ollut ja tulee olemaan keskuudessamme. Mutta on meitäkin joilla usko ja toivo tulevaisuuteen ja ihmisyyteen ohjaa rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

    ReplyDelete
  14. Minunkin oli pakko kirjoittaa aiheesta.

    Kuuntelu ja lämmin halaus voivat olla monesti riittävät toimet tai ainakin ensiapu.

    ReplyDelete
  15. Ajatuksia herättävät postaukset olitkin saanut aikaan.
    Kävin lukemassa kertaalleen.

    ReplyDelete
  16. (ankea, julma, kova kuvaavat ihan samaa asiaa)

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)