Monday, November 12, 2007

SITKEÄT VIRHEET, SITKEÄ HARJOITTELU

.

Jopa meni pitkälle päivä ennen kuin ehdin blogini ääreen. Ensimmäinen oppilas livenä 20 vaille 8, sen jälkeen puhelinopetusta.

Viime viikko osoittautui voimia verottavaksi. Otin teemaksi yrittää nyhtää jokaiselta kurssilaiselta heidän omia vääriä oppejaan. Loistava tilaisuus, koska en opeta tätä nykyä lainkaan ryhmiä, ainoastaan yksitttäisiä opiskelijoita. Saatan siis aina keskittyä täsmäopetuksen tapaan jokaiseen keissinä. Viime viikon aikana autoin pois-oppimaan - anteeksi, korjaus - autoin YRITYKSESSÄ pois-oppia vääriä ääntämisiä tai vääriä kielioppeja. Perjantain ja lauantain oppilaisiin mennessä jouduin pyytelemään anteeksi hervottomia naurunpyrskähdyksiäni. Sanoin että väsymys alkaa näyttäytyä. Opiskelijat vakuuttivat että se ei haittaa, ja iloinen opettaja on paljon parempi kuin hapan.

On ällistyttävää miten sitkeässä tottumus voi olla. Vaikka saa tiedon että NUMBER-sanan päätettä ei lausuta ER kuten ERJA TAI ERHE ja ohjataan lausumaan "nambö", se tulee oikein suusta ulos pyytämällä ja mallin avulla vain sen kerran, kohta se on taas "nam-ber". Sitten luetaan yhdessä pitkä lista -ö - päätteisiä sanoja; bigger, smaller, tractor, actor, a teacher, a trainer, paper, America, a centre, a metre, a litre... Tuntuu siltä että homma on under control. Ja kohta oppilas palaa vanhaan käytäntöön. Paljon ollaan saavutettu jos hän huomaa sen itse, ja korjaa itseään ennen kuin opettaja sanoo mitään.

Kyllä se siitä. Kunhan vaan harjoitellaan. Hyvä viikko oli, vaikka voimat hupenivat. Vaikeiden urakoiden jälkeen on fiilis että ollaan yhdessä kamppailtu ja yhdessä saavutettu jotain.

On aina erityisen mukavaa kun oppilas alkaa itse huomata missä menee vikaan, kiinnostuneena huomauttaa siitä ja korjaa suoritustaan.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa oppii jutut oikein, sitä helpommin kaikki sujuu, ja sitä parempaa tulos on.

Pitkäaikainen virhe ei aina vaadi hirvittävää nyhtämistä. Joskus riittää se että opiskelija saa tiedon jota hänellä ei aikaisemmin ollut. Esimerkiksi että W ei ole sama kuin V englannin kielessä. Siihen asti hän on luullut niin, mutta korjaa heti käsityksensä kun kuulee asiasta.

Olen viime aikoina iloinnut kauheasti kahden opiskelijani puolesta. Heille molemmille on aivan kuin yhtäkkiä auennut englannin ääntämissysteemi. Samaan tapaan kuin aikanaan kun lapsina opimme lukemaan. Pohjustuksen ja kirjaimien oppimisen jälkeen se opittiin ihan kuin yhdessä päivässä. Nyt kaksi aikuista oppi-LASTANI on monien ääntämistreenien ja foneettisten merkkien avulla päässyt englannin sisään. Yhtäkkiä.
.

2 comments:

  1. Minusta tuntuu, että kielten opettamisessa, kuten muussakin, on kouluissa liian tiukka aikataulu. Alkeisiin ja nimenomaan ääntämisen harjoitteluu ei ehditä käyttää tarpeeksi aikaa.

    ReplyDelete
  2. Just niin! Ihan juuri tuo sama asia tuli tänään puheeksi oppilaani kanssa joka on suorittanut iltalukiossa englantia. Nyt yritämme yhdessä saada hänelle kunnollisen ääntämisen ja käsityksen englannin ALKEISTA. Hyvä pohja pitää olla ennen kuin mistään tulee mitään.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)