Monday, April 28, 2008

KAVERIMME MEI



I gave Mei a finger puppet. Vein meille - eikun Meille sorminuken. Myös suomenkielisen pikkukirjan "Napsu oppii tanssimaan", jossa on pääosassa nalle, khersi persiaksi. 

Mei katseli meitä varovaisen kiinnostuneena. Tervehdin persiaksi ja juttelin suomeksi, mutta sanoin aina väliin jotain persiaksi. Tyttö oli selvästi hiukan ihmeissään, eikä vanhempiensa sanojen mukaan ollenkaan oma villi itsensä. Päätimme ottaa sen bonuksena. Leluja otettiin esiin. Lelupussissa oli pieni aasi. Sekä puoliso että minä tiesimme että se on khär. Nukke on ärusäk.

Kohta istuttiin keittiön pöydän ääressä juomassa hyvänmakuista teetä. Amir oli tuonut sitä Kiinasta työmatkaltaan. Syötiin leipää ja juustoa. 2-vuotias elehti vilkkaasti syöttötuolistaan käsin ja osoitti mustia oliiveja aina kun halusi sellaisen. Puhekyky tuntui kadonneen jonnekin. Aluksi hän sanoi minulle joitakin sanoja kuten "lelu", mutta sitten hiljeni, ja isänsä tuli siihen tulokseen että lapsi ei tiennyt puhuako suomea vai persiaa joten ei puhunut kumpaakaan. Hän kuulee päiväkodissa pelkkää suomea ja kotona ja isovanhempien kodissa pelkkää persiaa. Outo ilmiö tämmöinen täti josta ei tiedä mitä kieltä se puhuu! Ihmekö tuo jos kulttuurishokki iskee? Kuitenkin hän viihtyi hyvin koko ajan ja vaikutti tyytyväiseltä. Kysyin haluaisiko lähteä minun ja mieheni kanssa hiekkalaatikolle ja heti halusi. Siitä vaan vaatteita hakemaan päälle. Hänen äitinsä ja isänsä saivat pienen lepohetken.

Hiekkakakkujen teko kiinnosti, mutta en saanut pikkuhenkilöä tajuamaan että onnistuneitten kakkusien salaisuus on märkä hiekka jota pitä kaivaa syvempää. Demonstroin asiaa useilla näytekappaleilla ja osoittelin suomeksi ja persiaksi lapion avulla että "täällä", "inja", mutta ymmärrystä ei syntynyt. Tyytyväisenä hän vaan täytti kalamuottia kuivalla hiekalla ja kumosi sitä epäkakkumaiseksi pinoksi. Vaan haittaako tuo? Ei haittaa. Vajaa tunti siinä viihdyttiin, ja lapsi olisi jäänyt takuulla pitemmäksikin aikaa, mutta minä ehdotin että palataan seurustelemaan isäntäväen ja vauvan kanssa.

Sitten juotiin ghähve, syötiin bästäni, mansikkajäätelöä ja suklaakakkuakin. Kaverimme Mei tykkäsi sorminukesta ja halusi että pidän sitä esissä. No mikäs siinä. Kyllä minä osaan syödä vasemmalla kädelläkin, hehe. Hän osoitti vohvelikeksejä kun halusi sellaisen. Hän söi niistä vain sisuksen. Keksiosioita oli lopulta pitkin pöydänpintaa hänen edessään ja suu poskia myöten vaaleanpunaisessa keksintäytteessä. 

Haluaisinpa tietää tuliko Meistä puhelias heti sen jälkeen kun illalla lähdimme. Oletan että tuli.

Voi että oli kiva päivä! Mistä olisi voinut aavistaa mihin se tuli johtamaan kun kuulin nuorena Italiassa ensimmäistä kertaa persian kieltä, mihin ihastuin, ja tapasin persialaisia poikia joiden huumorintajuun tykästyin. 

Ja nyt puolisonikin tykkää persialaisista ja persian kielestä. 

2 comments:

  1. Anonymous11:16 pm

    Moi Rita,
    tosi hyvää kuva, mukava että pääsit vieraillua meille.
    terv
    amir & nagh + lapset
    p.s. Juu Mei puhui lopu ilta sujuvasti persia

    ReplyDelete
  2. Kheili mamnun az kommentti. Hauska kuulla että Mei alkoi taas puhua persiaa :) Seuraavalla kerralla mekin osaamme enemmän persiaa.

    ReplyDelete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.