Talven iloja. Kuumaa mustikkakeittoa.
Ystäväni Aila kävi joulun alla viikonloppumatkalla Pariisissa ja toi minulle jostain Montmarten pikkuputiikista ostamiaan käsintehtyjä suklaamakeisia. Hän oli ajatellut minua enemmänkin kaupunginosan rappusia ravatessaan, koska sain myös tuon charmantin Eiffel-tornin. Avaimenperä jossa riippuu leppäkerttukoristeita.
Ranskaviehätys ja hopeaviehätys saivat minut valtaansa. Kuuntelin joka päivä Charles Aznavourin vanhoja lauluja. "Montmartre en ce temps là, accrochait ses lilas jusque sous nos fenêtres... La bohème, la bohème... Ça voulait dire, on est heureux... "
Rannerenkaat ovat kirppareilta. Teepaketti sisältää vihreää teetä. Se oli tuliainen persialaisilta kavereilta.
Lasiin pulppuava viini oli espanjalaista härän verta, Sangre del toro.
8 comments:
Paljon kauniita esineitä ja hieno maustepurkkiteline.
Onnistunut kuva Sinusta.:)
Mukavia tuliaisia sait ystävältäsi:)Ja mustikkakeittoa ,nami!
Mustikat ovat terveellisiä ja keitto ihanaa.
Käsintehty suklaa on varmasti hyvää.
Eiffel-tornissa on ajettu alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Hyvin se meni, vaikka minulla on korkeanpaikanfobia.
Härän veriviini on kai täyteläistä, tummaa ja voimakasta.
Kiitos Anna :)
Kiitos Yaelian :)
Arleena: Hatunnosto sinulle urholllisuudesta fobian päihittämisessä !
Juu, mustikkaa kaikissa muodoissaan fanitan. Houkuttelevaa keittoa ja kivoja tuliaisia! Mukavaa talven jatkoa! :)
Pääsinpä tarjoamaan keittoa Mustikkatytölle, hihii :)
Pöö keitolle ja härille. :)
Hui kun pelästyin :D
Post a Comment