Sunday, March 16, 2014

Juliet David, Jo Parry: Mooses, Tarra- ja julistekirja


Mooses - Tarra- ja julistekirja
Teksti:Juliet David, kuvitus: Jo Parry
Alkuperäteos: Moses, Poster and Sticker Book
Suomennos: Tanja Kanerva
Aurinko Kustannus 2013

Sunnuntaipäivän kunniaksi uskontoa. Vaikka voi tuota valikoivasti historianakin lueskella. Politiikka nousee monilla ajatuksiin. Minulla aatokset askartelevat ehkä eniten kasvatuksessa, joka on omaa alaani. 

Koulujemme uskonnonopetus enää ole tunnustuksellista. Sitä lajia opetusta tarjoavat pyhäkoulut ja mitä muuta antia seurakunnilla mahtaa olla. Aikamme Suomessa uskonnonvapautta ja valikoimaa riittää. Perheet saavat opettaa lapsilleen mitä haluavat. Perheiden sisällä tosin saattaa ääritapauksissa jopa vallita uskontopakko. Toisessa äärimmäisyydessä... niin, mitä ? En osaa kunnolla kuvitella, koska itselläni ei ole ollut sen kummempaa uskonnolllista kasvatusta kuin aikanaan koulun uskontotunnit. Aikuisena olen vieraillut persialaisten bahaiuskovien ystävieni juhlatilaisuuksissa. Kertaakaan minua ei ole yritetty siellä käännyttää. Jehovantodistajatkaan eivät nykyään ole niin päällekäyviä kuin ennen. 

Jos porukkaa halutaan houkutella uskonnon pariin niin tämä kirja on mainio mainos alkaa käydä pyhäkoulussa ja hankkkia lisää sarjan teoksia. Ihastuin tähän heti kun sain sen käsiini. Kauhunsekaisella vetovoimalla luen:

Eräänä päivänä farao, Egyptin hallitsija, sanoi: "Täällä on liikaa israelilaisia. Heittäkää kaikki heidän poikalapsensa virtaan."

Tuonsuuntaista tekstiä oli monikulttuurin vastustajien blogeissa joku vuosi takaperin Suomessa, ja joidenkin pahennusta herättäneiden perussuomalaisten puheissa. Eipä olla pitkälle päästy raamatullisista ajoista. Rasismi ja muukalaisviha nostaa päätään tuon tuostakin. Se lienee pohjimmiltaan pelkoa.

Olen mukana monikultturisuustyössä ja hankkeissa joissa kotoutetaan ja autetaan maahanmuuttajia Suomessa. Yhdessä hankkeessa jossa toimin, on mukana suomalainen eläkkeellä oleva naispastori. Tutustuin häneen juuri viime viikolla. Pitääkin kysyä häneltä opetetaanko näitä raamatun kertomuksia lapsille suvaitsevaisuutta korostaen, ja mitä kaikkia ulottuvuuksia tarinoista aukeaa. Ennen kuin kukaan kysyy, vastaan että kyllä, halusin tarkoituksella tuoda esiin että kyseessä on naispastori. Olen tyytyväinen siihen että Suomessa naiset eivät vaikene seurakunnassa.

Kirja toimii hienosti seikkailu- ja matkakertomuksena. Kartan avulla pääsee kulkemaan Egyptistä erämaahan, Siinain autiomaahan, eläytymään vaeltavaan elämään, ajattelemaan maisemia, paimenia, lampaita, palavaa pensasta, nauttimaan nimistä kuten Nebonvuori ja Jeriko. Keskiaukeamalta saa noukkia kivoja tarroja ja sijoittaa niitä karttaan. Tässä alkaa aikuistakin miellyttävästi kihelmöidä. Karmeita kohtia riittää, mutta kaiken kaikkiaan tarkoitus on kai kokea me-henkeä, vihollisen kukistaminen, pelastuminen ja pääsy Luvattuun maahan. 



Näissä raamatun kertomuksissa on valtavasti miettimistä. Ei ihme että tulkitsijoita ja keskustelupiirejä riittää.

               Kirjaa myy ainakin Kristillinen kirjakauppa

8 comments:

  1. Luulen, että naiset tulevat vielä muuttamaan paljonkin kansankirkkomme toimintaa. Irja Askola esim. on oikein nainen paikallaan, humaani ja avoin ihminen.

    ReplyDelete
  2. Marjatta: Naisten, miesten ja lasten humaanilla ja avoimella yhteistoiminnalla luotu yhteiskunta kuulostaa mielestäni tavoittelemisen arvoiselta elämältä, oli siinä sitten kirkko tai ei. Minäpä yritän googlettaa tuota Irja Askolaa.

    ReplyDelete
  3. Niin, ei siinä kirkkoa tarvita minunkaan mielestäni. Piispa Askola on mm. sitä mieltä, että avioliitto pitäisi vahvistaa kaikilla niin heteroilla kuin homoillakin yhteiskunnan toimesta, ei kirkon. Kirkon siunauksen voisi sitten hakea kuka haluaa.

    ReplyDelete
  4. Sydämen sivistystä lisää uskonnollisiin ja myös maallikkopiireihin ja vähemmän paheksuntaa ja tuomitsevaa hurskastelua niin on parempi kaikkien elää.

    ReplyDelete
  5. Peikko luulee, että jokainen uskoo johonkin vaikkei sitä edes opetettaisi. Jos opetetaan, niin kuka päättää mitä? Kuka päättää mihin uskotaan. Jokaisella on oma uskonsa, jonka uskoo oikeaksi.

    ReplyDelete
  6. Isopeikko puhuu asiaa.

    ReplyDelete
  7. Vastauksena kysymykseesi: Kirkossa Raamatun kertomuksia ei käytetä rasismia tukevina. Toki Raamatusta löytyy (erityisesti Vanhasta testamentista) myös suurta erilaisuuden pelkoa, mutta ne nähdään oman aikansa kuvauksena. Raamattua luetaan kirkossa etsien sieltä sitä mikä tukee ja vapauttaa - Jeesuksen esimerkin mukaan.

    Mutta kirkon seinät ja katto ovat laajalla ja korkealla. Sisään mahtuu monenlaisia herätysliikkeitä, joilla osalla saataa olla toisenlaisiakin tulkintoja.

    Terveisin Kimmo

    ReplyDelete
  8. Kimmo: Blogikaveruus kanssasi kuuluu hyviin kokemuksiini kirkollisten henkilöiden kanssa keskustelusta. Tukeva ja vapauttava asenne on iloinen ja terve asenne.

    Valitettavan usein tiukkapipouskovaiset pilaavat kirkon mainetta ja saavat ihmiset liikehtimään poispäin uskonnosta. Tuomitsevuus ja ahdasmielisyys eivät ainakaan minuun vetoa, päinvastoin. En halua olla syntinen maan matonen :D


    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)