Thursday, July 02, 2015

Eero Ojanen, Rakkauden filosofia


Teos: Rakkauden filosofia
Kirjoittaja:  Eero Ojanen
Julkaisija: Kirjapaja (2002)
Mistä: Omasta kirjahyllystä
Kortti kuvassa: Pikkukaverini Mikon tekemä

Filosofiset mietteet sopivat kesään kuin ahomansikat heinänkorteen. Ajatuksissani makaan auringon lämmittämällä laiturilla laineiden osuessa rantahiekkaan. Katselen sydämenmuotoista poutapilveä. Ah, dolce far niente. Ihana joutilaisuus. Pohdiskelen lukemaani kirjaa.

Rakkaus on... niin, mitä se on? Miten sitä voi mitata ja tutkia tieteellisesti. Kuinka siitä saa otteen? Pitäisikö se jättää hiljaiseksi tiedoksi, olla puhumatta siitä ja vain kokea se? Tyytyä siihen että rakkaus on mysteeri.

Ojanen osaa käsitellä aihetta ajatuksia herättävästi ja laajasti. Tekee mieli aloittaa tämä kirja uudelleen kun on lukenut loppuun. 

Itserakkaus, lähimmäisenrakkaus, parisuhderakkaus, lasten ja vanhempien välinen rakkaus, käsiteperhe "usko, toivo ja rakkaus". Arkinen rakkaus ja suuri henkinen ikuinen rakkaus. Tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen rakkaus. 

"... rakkaus perimmäisenä voimavarana on joka hetki hallitseva ja vallitseva tekijä. Vanhemmat tekevät suorastaan yli-inhimillisen teon pieniä lapsia hoitaessaan - ja kuitenkin se, ainakin useissa tapauksissa koetaan aivan luonnollisena, itsestään selvänä." (s. 65 - 66)

"Maailma ja rakkaus liittyvät jotenkin yhteen, maailman olemassaolo edellyttää rakkautta, joskaan ei yksin sitä. Siksi rakkauden lähdettä ja alkuperää on mielekästä etsiä nimenomaan maailman "tuolta puolen", mutta mitä se taas tarkoittaa ja mikä itse asiassa on tuonpuoleisen sihde tähän maailmaamme, siitä avautuu taas uusia kysymyksiä." (s. 71) 

"Rakkauden filosofia on välttämättä mystiikan taitoa, niin kuin kaikki tosi filosofia päätyy jossain vaiheessa syvien mysteerien äärelle." 

Tilattavissa esimerkiksi täältä: Adlibris

Laineet liplattavat. Laituri hohkaa lämpöä. Vilkaisen veteen. Raitakylkinen ahven ui näkinkenkien yli. Rakastan Suomen kesää. Rakastan elämää. Sydämenmuotoinen pilvi on tällä välin muuttanut muotoaan. Se näyttää kirjalta. Rakastan kirjoja.

2 comments:

  1. Minä rakastan myös kirjoja, mutta en kaikkia. Kirjoista tulee myös ahdistava olo kun niitä pursuaa joka paikasta. Meillä on remppa käynnissä ja kirjat ovat evakossa. Tästäpä sainkin ajatuksen, että nyt teen jälleen operaation kirjat kirpparille. Eikä tee edes kipeää.

    Rakkaus asiaan ja ihmiseen ei pysy stabiilina, vaan se muuttaa muotoaan. Tämä voisi olla kiva kesäkirja, rakkaus :)

    ReplyDelete
  2. Mai: Juu, esimerkiksi silloin kun on muutto ja pakkaaminen meneillään ei ole päällimmäisenä ajatus että kyllä kirjat ovat sitten ihania - ne ovat raskaita :D

    Rakkaus ja mieltymys voivat vaihdella tilanteesta toiseen, muuttaa muotoaan ja jopa haihtua, ja toisaalta rakkaus voi kasvaa ja syvetä. En olisi äkkiä arvannut että rakkaudesta on olemassa niin paljon pohdittavaa ja niin monia ulottuvuuksia kuin tuo kirja tarjosi.

    Kirjat kirpparille - hyvä hyvä. Sinun vanha kirja tulee olemaan jonkun muun uusi :)

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)