Wednesday, September 21, 2016

Lukupalat - kirjasarja WSOY


Jälleen on WSOY lanseerannut markkinoille briljantin idean. Kuvitelkaa ihastustani kun sain kotiin toimitettuna kirjan pizzalaatikon kaltaisessa boxissa, herkullisin sanankääntein koristeltuna. Kääntelin ja tutkailin laatikkoa. Ovatko insinöörit, design-ihmiset ja sanasepot toteuttaneet tämän yhdessä kustantajan kanssa? 



Avasin laatikon ja hurmaannuin lisää. Saatekirjeestä luin: 

"Lasten lukutaito ja varhain syntyvä rakkaus hyviin tarinoihin on meille niin tärkeää että aloitamme uuden kotimaisen sarjan, joka on suunnattu lukemaan opetteleville ja juuri lukemaan oppineille."

"LUKUPALOISSA tekstiä on vähän ja värikkäät kuvat helpottavat lukemista. On innostavaa ja kannustavaa että kokonaisen kirjan jaksaa ahmia kerralla! LUKUPALAT on kuin karkkipussi - sarjasta löytyy kirjoja moneen makuun karkkipussin hinnalla."


Teos: Yökoulu ja kadonnut opettaja
Kirjailija: Paula Noronen
Kuvittaja: Kati Närhi
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 61

Tilattavissa muun muassa täältä: Adlibris 8.00€


Tässä kuvassa näemme kirjan tekijän Paula Norosen (oikealla), jota Ronja Salmi haastatteli. Helppo tehtävä sillä Noronen on hauska ja osaa jutella rennosti kirjoistaan ja niiden taustoista. Haastattelu oli osa Tammen ja WSOY:n kirjallista kesäpäivää. Tuolloin lehdistölle kerrottiin tulevista kirjauutuuksista. Bloggasin siitä täällä: Linkki

Kirja huokuu vitsikkyyttä alusta loppuun, sivu toisensa perään. Teksti naurattaa ja kuvat hymyilyttävät ja kiinnostavat. Olen aina tykännyt vampyyreistä. Tarina ja kuvat vetivät minut mukaansa heti ensi lepakosta. Annan teille maistiaisiksi vain yhden aukeaman. Saatte iskeä hampaanne lukupaloihin ilman isompia alkupaloja. 



Luvassa on hihityttävää kauhua ja mainioita oivalluksia. Tutustumme Paavo Zombiseen, jonka harrastuksiin kuuluu pää alaspäin lukeminen ja veriletuista pitävään Martta Vampyyriin. Ihmisen iässä he ovat 7-vuotiaita ja käyvät yökoulua. Koulumatka on hankala jos ilta-aurinko paistelee. Pitää ryömiä ojan pohjia ja kulkea seinänvieriä pitkin. Ei ole vampyyrilastenkaan elämä helppoa. Vanhemmat ohjastavat pesemään kulmahampaat hyvin ja antavat voileipää jonka päällä on verimakkaraa. Arvaamme mitä punaisessa eväspullossa on. Sitten kouluun, missä yllättäen onkin outo sijainen. Oma opettaja, neiti Kammonen, on kadonnut. Ruokalassa nautitaan lounaaksi sammakkopataa ja verilettuja. Mmm, hyvää. Lapset löytävät neiti Kammosen lopuksi, tottakai.

"Neiti Kammonen rutisti Paavoa ja Marttaa.

- Kiitos, rakkaat oppilaani.
- Eipä keshtä, Martta sanoi ja irrotteli kulmahampaitaan Kammosen paitapuserosta." (Hänellä oli hammasraudat.)

Jos ei näillä eväillä lasten lukuhalut herää, en tiedä millä ! Minä ainakin ahmaisin vampyyriseikkailun halukkaasti yhdeltä istumalta kun posti sen toi perjantaina, ja äsken vielä uudelleen maltillisemmin ja perusteellisemmin. Ehkäpä  tätä voi kutsua märehtimiseksi. 

Pidin erityisesti näistä syistä:

- Vampyyritarinat viehättävät.
- Kekseliäs huumori hymyilytti ja ihastutti.
- Sarja on suunniteltu lasten lukuintoa lisäämään.

Muut lukupalat ovat:

Ryhmä Z ja lohikäärmeen kita.  ja

Bella saa pentuja.  (Klikkaa teosten nimiin.) 

6 comments:

  1. Voi hurja Rita A, mikä hervoton postaus ja mikä loistoidea WSOY:ltä sekä mitkä makeat aamunaurut Paavo Zombisen myötä! Jos ei tämä innosta, niin ei sitten mikään, sanon minä. Niin paljon hälyttäviä uutisia tulee lasten ja nuorten lukutaidon köyhtymisestä/katoamisesta, että hirvittää. Kaikille ei kotona lueta eikä siten luoda luontevaa pohjaa lukuharrastukselle, mutta ilman sanoja ihminen on elämässään kyllä hukassa ja heikoilla. Aamun parhaasta uutisesta ja hihityksistä iso kiitos:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jonkin aikaa sinun blogiasi lukeneena tunnenkin sinut huumori-ihmisenä :) Kiva että tykkäsit. Itsekin hekottelin alusta loppuun. Minkä jälkeen luin uudelleen, ja katselin kuvat. Ja taas hekottelin ja hykertelin :)

      On se niin että kaikki on plussaa mikä vetää lapsia ja nuoria kirjojen pariin, ja vielä plussempaa kun se tapahtuu noin hauskasti.

      Delete
  2. Varmaan lasten mieleen ja tuo laatikko on kyllä ihana! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Laatikkoon minäkin ihastuin, vielä enemmän kuin ihanaan kirjaan :D

      Delete
  3. Bellis12:14 pm

    Poikani on 8-vuotias tokaluokkalainen. Osaa kyllä lukea, mutta se on hieman vastenmielistä, eikä vielä kovin sujuvaa. Haasteena onkin löytää kirjoja, jotka ei olisi liian "lällyjä", muttei vielä teknisesti liian vaikeita. Tuo Lohikäärmeen kita solahti mukavasti lukuläksynä ja siitä viriinyt Minotauruksen tarina pohditutti vielä parin päivän päästäkin. Tänään kirjastosta tarttui mukaan tama yökoulu. Ainakin meiltä pisteet sarjalle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla että poika tykkää kirjoista. Se on vain ajan kysymys kun alkaa itse lukea, ja siinähän se taito hioutuu ja rakkaus kirjoihin kasvaa 🍎

      Delete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)