Sunday, May 06, 2018

Kattojen yllä


Päätähuimaavat näköalat 8. kerroksen parvekkeelta. Täytyy sanoa että hämmästyin omaa kuntoani kun kiipesin sinne rappusia pitkin enkä pahemmin edes hengästynyt. Muu porukka meni kahdella ahtaalla hissillä jonne sai sulloutua kerralla vain kolme ihmistä. Meitä oli kuusi, mutta en halunnut tuntea itseäni sardiiniksi, joten valitsin raput.  



Olimme pienen neljän hengen porukan voimin katsastamassa opetustiloja Bulevardilla yhtä englannin kesäkurssia varten. Henkilökunta esitteli. Astahdin hetkeksi parvekkeelle Helsingin kattoja ihailemaan. En tohtinut mennä kovin lähelle kaidetta. Koen siis ilmeisesti sekä suljetun että korkean paikan kammoa, hah hah. Opetustiloja on tarjolla 4. ja toisessa kerroksessa heinäkuussa, jolloin kurssitus tapahtuu, joten eiköhän tämä tästä. 

Hauska pyöreä ikkuna.



Ihan kuin olisi turistina liikkunut Hesassa opettajaporukan kanssa. Meitä oli kaksi suomalaista, yksi englantilainen ja yksi arabi eli puhuimme englantia. Tapasimme Cafe Ekbergissä kahvin merkeissä ennen kuin menimme katsomaan opetustiloja. Ilmassa oli kevättä, toukokuisia vaatteita näyteikkunoissa ja kadulla pingviinin muotoinen muistutus kesäjäätelöstä, mutta me vaan suunnittelimme opetusta ja ajattelimme kouluajatuksia.




Vappulomalla tutustuimme ystäväperheen kissaan.
Sama suosikkipaikka näemmä kuin oli aikanaan 
vanhempieni kissalla; pesukoneen rumpu.



Kaunis otus. Kuin ylhäisöä.



Minulta meni melkein kahvi kitusille kun
kuulin että kisusta oli pulitettu 500 euroa.


Alkuviikosta ehdin yhden kakkusen vääntää
ennen kuin hulinat alkoivat. 
Vappubailausta ja töitä.


Mielenkiintoinen kokeilu. Käytin yhtä vanhaa pullakakun reseptiäni jota muuntelin. Pistin siihen kaapin perukoille jäänyttä pikakahvia ja keksin muutaman muunkin twistin. Kauhean kiva tuli, kuivakakun ja pullan välimuoto, enemmän kakku kuin pulla koostumukseltaan. Aion ensi kerralla kokeilla kallistua enemmän pullaan. Katsotaan miten käy. 


Pihassa on jos jonkinmoista puuhaa odottamassa. Jäin pois sunnuntaisesta vapaaehtoistyöstä kun toukokuu alkoi vaikuttaa hektiseltä. Kovasti helpottaa kun olen nyt sunnuntait kotona, vaikka toisaalta on sääli jäädä pois Nursery Rhymes laulu- ja leikkiryhmästä. Sitä olisi ollut vielä kaksi kertaa ennen kesätaukoa, mutta kuten kuvasta näkyy, narsisseihin sekoavat mansikantaimet kaipaavat kurinpitoa ja pihan muissakin osissa pitää tonkia ja pöyhiä ja kaivaa. Vielä ei ole sadevesitynnyrikään paikallaan. Tilukset pitää katsastaa ja hakea kehäkukan ja ruiskaunokin siemenet esiin etteivät jää kylvämättä. Onneksi yhdellä blogikaverilla oli kehäkukan siemeniä postauksessaan niin muistin. Mitä me tekisimme ilman toisiamme, rakkaat bloggarit? Aurinkoa päiväänne!

16 comments:

  1. Kyllä nuo kisutkin maksaa...meillä ei kylläkään ole koskaan ollut kissaa, josta olisimme maksaneet ja silti niin suloisia olleet..:)
    Olen joskus ollut tuollaisella parvekkeella helsingissä...ei varmaankaan samalla, mutta komeat oli näkymät sielläkin....mitä nyt seinän vierestä näin. On meinaan niin kauhea korkeanpaikankammo...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä pistin karvan verran paremmaksi kuin sinä, olin ehkä parvekkeen keskellä, siis seinän ja kaiteen puolivälissä 😀😎 mikä käy ilmi parvekkeesta ottamastani kuvasta.

      Kissoja kai saa eläinsuojasta ilmaiseksi. Varmaan pitää jotain papereita täyttää ja todistaa luotettavuutensa tai jotain (?). Näin tuosta kissasta ensi silmäyksellä että on parempaa sukupuuta, hännästä tuli mieleen entisten tuttujen persialaiskissa. Tämä kissa on kuulemma englantilais-skotlantilainen. Perhe joka sen otti on iranilainen eli persilainen 😀että sikäli hauskaa. Mukavaa sunnuntain jatkoa sinulle !

      Delete
  2. Voi Sinä hurjapää, vaikka huipulla tuuleekin, niin sanotaan, että siellä on myös tilaa:) Korkeat paikat ja ampiaiset, siinä ovat tämän tytön kauhujen kamarit, huh ja apua! Ihastuttavat kaupunkikuvat ja Ekbergin perinteinen kahvila. Oliko sen uudistus onnistunut, muistan jotain polemiikkia Hesarista lukeneeni?
    Johan on hopeakarva lempparipaikan valinnut, turvallisuus ennen kaikkeako?
    Mutta, että 500 rahaa...

    Ihan hengästyin tasapainoilustasi opetustyön ja tilustenhoidon tiimellyksessä; ei kuin onnistunutta tasapainoilua professoralle (veikeä kuva), namskikset kakkuselle ja nyt nautittios lämmöstä, valosta ja ihan silmissä vehreytyvästä luonnosta:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Huipulla on tilaa - siinäpä oiva motto. Ampiaiset kannattaa kiertää kaukaa, mutta joskus niitä eksyy sisälle, huh huh. Viilipurkki päälle kun se hetkeksi pysähtyy sopivalle pinnalle ja postikortin avulla amppari pöristen ikkunasta pihalle. Tänään juuri poistin yhden vaarattoman pikkuotuksen sillä menetelmällä ja totesin että läpinäkyvä purkki voisi olla hyvä. Niin, paitsi hermoja koettelisi nähdä ampiainen kiukkuisena surisemassa satimessa.

      Ekbergin kahvilassa olen käynyt niin kauan sitten että en osaa sanoa uudistuksesta mitään, mutta tarjoilijat olivat ystävällisiä ja kahvi hyvää. Ei onneksi tarvinnut itse maksaa. Olin kuulevinani että meidän neljän kahvi/tee + vesilasit (mielestäni kukaan ei ottanut pullaa) maksoi yli 16 euroa. Meitä värväävä henkilö maksoi.

      Arvasin että tykkäät espanjankielisestä piirroksesta. Sinua ajattelin sen tänne pistäessäni, ihan niin kuin sinä ajattelit minua taidepostauksesi yhteydessä. Siitä vielä kiitokset. Selasin Sinebrychoffin sivuja ja haaveilin museokortista. Se vaan pidättelee että en taida tänä kesänä ehtiä museoihin kun on opetustöitä todennäköisesti yllin kyllin. Katsotaan.

      Kiitos toivotuksista. Nyt on sadevesitynnyri talon kulmalla ja puutarhakalusteet raahattu pihalle. Hyviä ilmoja eli buenos aires sinunkin suunnallesi ja kivaa kevättunnelmaa 💚

      Delete
  3. Ihana kissa :)
    Onneksi ei ole korkeanpaikan- eikä suljetun paikan kammoa. Tosin minäkin kuljen mieluummin portaita kuin ahtaassa hississä. Hitsi jos hissi jumittuisi jonnekin matkalle ja se olisi täynnä.
    Mutta inhoan käärmeitä tosi tosi tosi paljon. Täällä Varsinais-Suomessa niitä on ihan kiusaksi asti. Täällä pitäisi ennemmin pelätä pikkupunkkeja kuin käärmeitä, mutta minkäs voit.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kissa on kaunis, oi että. On se etu elämässä jos ei ole kammoja, mutta sitten taas toisaalta voin todeta että rappujen kulkeminen pitää kuntoa yllä. Hissin jumittuminen olisi erityisen karmeaa jos se olisi tupaten täynnä. Minä en sinänsä inhoa käärmeitä mutta taitaisin kavahtaa maisemassa kun en tiedä ovatko myrkyllisiä. Mieheni näki juuri eilen kyykäärmeen golfkentällä.

      Muutama vuosi sitten päätin kokeilla siedätyshoitoa ja ajelin parissa eri hississä ystävän kanssa. Lasi-ikkunainen hissi ostarilla oli ookoo, mutta tavaratalon umpinainen peltipurkki oli aivan kamala kokemus. Oli mukava tietää että voin tarvittaessa käyttää hissiä, mutta toivon että niin isoa tarvetta ei tule 😀

      Aurinkoa elämääsi Varsinais-Suomessa, mutta vähäkäärmeistä eksistenssiä !

      Delete
  4. Mansikan lehdet hyviä maanpeittäjiä, älä ofta pois, narsissin lehdethän kohta häviävät.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aion siirtää narsissit pois ja kohentaa mansikkamaata.

      Delete
    2. anna narsissten olla, ei häiritse.

      Delete
    3. Kyllä häiritsi. Kuvassa näkyy perkaamisen tulos. Mansikkaa kasvoi sieltä sipulien ja lehtien lomasta. Siirrän narsissin parempaan paikkaan sitten kun se on kukkinut.

      Delete
  5. Korkealta näkee kauas.
    Keväällä riittää kaikenlaista puuhaa.
    Mukavaa uutta viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvin puhuttu, Maarit :)
      Ihanaa uutta viikkoa.

      Delete
  6. Tuo kissa oli kyllä komea! Kieltämättä itsekin aina kauhistelen kissojen koirien hintoja. Minä jotenkin ajattelen niin ettei ystävää voi hinnoitella, joten meillä koira on sekarotuinen ja kissatkin "maatiaisia", mutta seura lienee samanlaista kuin rotukissoilla? :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sekarotuinen koira on yksilö ja niin hyvä kaveri ihmiselle että tuntuu vähän hölmöltä nimitellä sekarotuiseksi. Hyvin sanot kun toteat että eläin on ystävä. Kissa taitaa olla kissa käytökseltään oli se sitten ylhäisempää tai alhaisempaa syntyperää 🐈 🙂

      Delete
  7. Ciao Rita...ti mando un saluto per dirti che ho visto innumerevoli sitruunaperhoset...forse anche tu?
    Il tempo adesso e' splendido! Godiamocelo!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ciao Luisella 🦋Sembra una cosa meravigliosa tu e le farfalle 🦋Nel nostro giardino vedo parecchi kimalaiset (bombi) ogni giorno ma non molte perhoset 😀 Il tempo è veramente piacevole, quasi come in Italia 🇮🇹 Grazie della tua visita.

      Delete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.