Teos: Urhon ja Onnan laastarikirja
Kirjailija: Antti Nikunen
Julkaisija: WSOY (2018)
Sivuja: 22
Tätä oli jo odotettu. Jatkoa Urhon ja Onnan puuhiin. Nyt saatiinkin käsiimme toiminnallinen teos. Lapsilla on vauhti päällä ja lukija pääsee osallistumaan laittamalla laastareita kohelluksesta seuraaviin kuhmuihin ja haavoihin.
Menoon on helppo eläytyä, sekä lapsen että aikuisen. Aikuinen varoittaa, lapsi riehuu... muks. Kirja kuvaa iloisempaa elämää kuin se vanha "itku pitkästä ilosta" - synkistely.
Piirrokset eivät ole mitään piperrystä. Ne on tehty tukevin vedoin selkeästi. Kirkkaat värit, kuin maalipurkista kaadetut kiiltäville sivuille. Mustavoittoisista sivuista voi nähdä oman kuvansa kun päivä heijastuu niihin. Myönteinen energia paistaa tarinasta, piirroshahmoista ja taustalta. Sopii esmes 3-vuotiaille - ja myös minulle. En juksaa.
Pikkuista vihreää matoa ja söpöliiniä marsua voi seurata sivuilla kautta tarinan. Hassuja. Katsotaan pitääkö niihinkin kiinnittää laastari. En yhtään ihmettelisi.
Voi tilata täältä: Adlibris.
Saman kirjailijan, saman sarjan esikoisteokset julkaistiin 2017 toukokuussa, kaksi kerralla. Sain kunnian osallistua julkkareihin. Postaukseni löytyy täältä: klik. Siellä on paitsi kirjojen esittely, myös Antti Nikusen haastattelu (jonka tein meilitse).
Annoin Onna on poliisi - kirjan viime vuonna lahjaksi pienelle Mimmi-tytölle, ja hän piti siitä niin että äitinsä joutui lukemaan sitä joka ilta kunnes tytön kaksi veljeä jo pyysivät armoa.
Tämän laastarikirjan aion viedä suomen tunneille. Opetan luku- ja kirjoitustaitoa maahanmuuttajille kuudetta viikkoa. Ajattelin yhdistää teoksen lääkärissä käyntien sanastoon. Kerron juonen yksinkertaisesti omin sanoin ja näytän kuvat. Onpa hienoa että ne ovat niin selkeät ja isot. Ryhmässäni on 14 opiskelijaa. Lopuksi aion arpoa kirjan niiden kesken joilla on kotona 3 - 7 - vuotias lapsi. Samalla edistän lukuharrastusta. Kurssilaiseni ihastuvat takuulla kirjaan ja tarinaan. He ovat kaikesta muustakin innostuneita kuin lapset. Ihana kurssi, ihana laastarikirja, ihanat värit, ihana Antti Nikulainen. ❤️
Saman kirjailijan, saman sarjan esikoisteokset julkaistiin 2017 toukokuussa, kaksi kerralla. Sain kunnian osallistua julkkareihin. Postaukseni löytyy täältä: klik. Siellä on paitsi kirjojen esittely, myös Antti Nikusen haastattelu (jonka tein meilitse).
Annoin Onna on poliisi - kirjan viime vuonna lahjaksi pienelle Mimmi-tytölle, ja hän piti siitä niin että äitinsä joutui lukemaan sitä joka ilta kunnes tytön kaksi veljeä jo pyysivät armoa.
Tämän laastarikirjan aion viedä suomen tunneille. Opetan luku- ja kirjoitustaitoa maahanmuuttajille kuudetta viikkoa. Ajattelin yhdistää teoksen lääkärissä käyntien sanastoon. Kerron juonen yksinkertaisesti omin sanoin ja näytän kuvat. Onpa hienoa että ne ovat niin selkeät ja isot. Ryhmässäni on 14 opiskelijaa. Lopuksi aion arpoa kirjan niiden kesken joilla on kotona 3 - 7 - vuotias lapsi. Samalla edistän lukuharrastusta. Kurssilaiseni ihastuvat takuulla kirjaan ja tarinaan. He ovat kaikesta muustakin innostuneita kuin lapset. Ihana kurssi, ihana laastarikirja, ihanat värit, ihana Antti Nikulainen. ❤️
Ja ihanan innostunut ihana postaus:) Tästä tuli hyvä mieli ja hauskoja muistoja omista laastaritoopeista, joille ei sittemmin enää Hansaplastit kelvanneet vaan piti olla Muumilaastareita yms. hauskaa, jolloin pipejä piisasi...
VastaaPoistaArpominen on loistoidea. Sateenropinasta huolimatta mainiota ja energistä viikkoa Sinulle opiskelijoiden parissa!
Jos on Muumilaastareita lääkekaapissa silloinhan oikein toivoo pieniä pipejä 😀
PoistaSadekin alkaa jo helpottaa, samaten helpottuu kurssitus. Oppilaat osaavat enemmän suomea kuin alkuvaiheessa, ja sitä paitsi tästä eteenpäin maanantait hoitaa toiminnallinen opettaja, joogaa ja vesiväritystä luvassa opiskelijoille 🌸 Minä saan vapaat maanantait, hihhei 🙂
niin, laastarit voittavat kivun
VastaaPoistaLievittävät, lohduttavat ja voittavat kivun 🙂
PoistaOvat oppilaat varmasti innoissaan tästä kirjasta ja sen tuomasta oppimateriaalista . Mutta ikuisesti ne tulevat muistamaan sen arvonnan ja etenkin se onnellinen ken sen omakseen saa . Olet ihana ajattelevainen opettaja. Hieno idea arpoa se.
VastaaPoistaKyllä tuommoiset asiat jäävät mieleen. Viime viikolla arvoin yhden auringonkukan ja voittaja (somalinainen) ilostui niin että toi minulle seuraavana päivänä itse tekemiään somalipasteijoita ❤️ Kiitos Nila taas kerran ystävällisistä kannustavista sanoistasi.
PoistaIloisia vesseleitä. :) Kuvitus saa aikuisenkin lukijan hymyilemään.
VastaaPoistaMinä kiinnitän näkyvimpiin paikkoihin Hello Kitty -laastarin, siis itselleni, ja hauskat laastarit ovat tosiaan poistaneet lasten pienet kivut ihan hetkessä.
Kiitos kommentistasi. Joulusta nauttii eniten sitä odottaessaan, joten kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. ;)
Mukavaa uutta viikkoa!
Juuri niin, kuville hymyilee väkisinkin 🙂 Kivoissa laastareissa on taikaa, samanlaista kuin kirjan kuvissa. Kun tulee hyvä mieli ja ilo alkaa pulputa, pipit paranevat 💕
PoistaNiinhän se on, joulun odotus ja valmistelu on sitä itteään. Minulla sama logiikka ja fiilis asiasta kuin sinulla. Tässä sulle joulukuusi, en ole vielä koristellut 🌲
Haa, nyt voin minäkin tällä puhelimella kaunistaa kommenttejani... ❄️⛄✨🤗
PoistaHih, kiva lumiukko ⛄
Poista