Thursday, August 09, 2018

Ina Westman: Henkien saari


Kirjailija: Ina Westman
Teos: Henkien saari
Kustantaja: Kosmos (2018)
Kansi: Joel Melasniemi
Sivuja: 234

Oma kirjani: Kirjailijalta saatu ennakkokappale  

Kustantajan referaatti: klik.

Kirja kietoi minut heti ensimmäiseltä sivulta pauloihinsa. Siinä ollaan kesämökillä merellisessä saaressa. Tarina alkaa avautua yhden perheen, yhden parisuhteen, yhden adoption selvitykseksi, mutta se onkin lopulta maailmaa ja jopa alitajuntaa luotaava, ajatuksia herättävä, moneen suuntaan ulottuva kokonaisuus. Sen voi lukea kevyellä otteella, tai pysähtyä pohtimaan. 

Minut lukukokemus vei istumaan henkilöiden kanssa saaren kalliolle, tähyilemään merelle, filosofisin miettein. Pidin siitä miten lukijalle paljastui vähän vähältä Joelin elämänasenne ja luonne, Emman vastakkainen luonne ja hänen pyrkimyksensä pelastaa maapallo ja sen ihmiset, ottotyttären kenialainen alkuperä... Aluksi oletin tytön suomalaiseksi. Rakastan tulla sillä tavalla taitavan kirjoittajan  "pettämäksi".

Isoisän ja Fanni-tytön jutteluista tykkäsin kovasti. 

(Sivu 77) "- Kaverit on kyllä tärkeitä. Sano isälle että pyydetään joku kaveri tänne, tai jos menisit kaupunkiin isän kanssa käymään ja leikkimään jonkun luo. 
- Ei äiti päästä.
- Kyllähän äiti varmaan päästää, jos pyydät.
- Ei se päästä, mä pyysin jo. Kaupungissa on niitä rasisteja.
Isoisä on hetken hiljaa.
- Niitä ei kannata pelätä. Jos alkaa pelätä niitä joutuu mielensisäiseen vankilaan. 
- Mitä se tarkoittaa?
- Se tarkoittaa että pelko estää elämästä. Sinun ei kannata sanoa hölmöille ihmisille mitään, isä ja äiti sanovat kyllä."



Teos on erittäin ajankohtainen. Siinä mainitaan ilmastopakolaisten tulva, rasismi, sinilevä, väkivalta ja hirveydet maapallolla, ympäristönsuojelu, biojätteet, kierrätys... asioita joista minäkin kannan huolta. Ihmiset ja luonto, hyvä vai huono yhdistelmä? Ihminen ja ihminen, sopusointu vai riitasointu? Näitä mietin.

Suosikkikohtani tarinassa on luku, jossa äiti katselee pientä nukkuvaa adoptiolastaan pinnasängyssä (sivu 147) ja miettii olevansa itse väärän värinen tai oikeastaan väritön vaaleudessaan. Tytön Minni-yöpaidasta tulee taju että Minni on tumma kun taas Iines on blondi. Äiti haluaisi päästä kertomaan kenialaiselle äidille että hänen lapsestaan pidetään hyvää huolta. Ikkunasta hän näkee aaltojen lyövän rantaan. Aaltojen mukana rantaa ajautuu muovia ja muuta jätettä. Kaikki kiertää kehää. 



Yksi teema joka omassa päässänikin on pyörinyt koskee sitä miten paljon yksi ihminen pystyy tekemään maailman pelastamiseksi. Luin kirjan heinäkuun lopussa, käytyäni opetustyössä Helsingin keskustassa ja jouduttuani kulkemaan useiden kerjäläisten ohi mennen tullen. Nappasin aina aamulla kolikoita kodin pikkurahakiposta ja otin asiakseni antaa muutaman lantin yhdelle tai kahdelle ihmiselle joka päivä. Parempi tehdä pikkuisen hyvää kuin ei ollenkaan. Noihin puuhiini ja mietteisiini Westmanin kirja istui ihan kohdalleen. Se puhutteli minua. 

(Sivu 64) Emma: "Minun tehtäväni oli dokumentoida. Minun piti kuvata ja kirjoittaa niin, että länsimaisten hyväosaisten kukkarot aukeavat, että he tuntevat jotakin, kokevat edes pienen läikähdyksen empatiaa: se voisin olla minä. Se voisi olla minun lapseni. 

Se kävi vuosi vuodelta vaikeammaksi. Nälkää näkevät eivät tienneet rooliani, miinaan astuneet eivät ymmärtäneet, että minun oli tarkoitus pysyä kaukana. He tarttuivat käteeni, rukoilivat apua, leipää, yhtä kolikkoa, laastaria, maitoa lapselle, vilttiä isoäidille, mitä tahansa. Minun piti kertoa maailmalle heidän tarinansa ja vakuuttaa että se auttaa - ei ehkä juuri nyt, mutta ensi vuonna, jos elätte vielä, ensi vuonna apu ehtii tänne asti, jos maailma ehtii nähdä teidät."

Henkien saari on monella tapaa kiitoksen arvoinen teos. Minulle siitä sukeutui merkkiteos ja kesän kohokohta. Viimeinen luku kruunasi tarinan viisaudella, hyväksynnällä ja tulevaisuuden toivolla. Tässä kirjassa on suuntaa antavaa syvyyttä ja tyyliä. Rispect. 


10 comments:

  1. armasti hyvä kirja...pitää lukea..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suosittelen lämpimästi 💞Aloin lukiessa muun muassa ihastua mereen.
      Itse olen sisämaasta kotoisin, ja järvistä olen kyllä aina nauttinut.

      Delete
  2. Kuulostaa puhuttelevalta kirjalta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sitä se on, sisältää sanoman 💞ja on muutenkin hyvää luettavaa.

      Delete
  3. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
    Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uskon että olisi sinullekin mieleen.
      Buon fine settimana
      Ihanaa että olit käynyt Cambridgessä. ♥

      Delete
    2. Siellä olisi ollut niin valtavasti nähtävää ja koettavaa, kun vain olisi ollut enemmän aikaa... :)

      Delete
    3. Joo, koko kesä pitäisi siellä viettää 🌹

      Delete
  4. Kylläpä kuulostaa kaikin tavoin herättelevältä lukupaketilta, kiitos esittelystä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kivasti sanottu, Hensku 🌸

      Delete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.