Teos: Anni kaverinkesyttäjä punaisella matolla
Kirjailija: Kaisa Paasto
Kuvittaja: Mari Ahokoivu
Kustantaja: Tammi 2021
Sivuja: 143
Oma kappaleeni:
Sain kirjailijalta itseltään ♥
Yleisvaikutelma: Viihdyttävä ja opettavainen
Lisätietoja Tammi: klik.
Kirja on "omistettu kaikille tyypeille,
jotka uskovat että lopussa vielä hyvä heiluu"
Neljäsluokkalaisella Annilla on mielessä uutiskuvien hirmumyrsky Brasiliassa ja kodittomaksi jäänyt äitiinsä painautuva tyttö joka näytetään filmillä, yllään samanlainen paita kuin Annin vaatekaapissa. Syntyy ajatus tehdä elokuva ja järjestää hyväntekeväisyystempaus. Kauhean työläästi hän yrittää esittää ideaansa kaverilleen Riialle. Anni ei ole kavereitten seurassa yhtä sanavalmis ja itsevarma kuin kotona. Harmi koska elokuvaohjaajana on vaikea toimia ellei osaa antaa ohjeita ja käskyjä. Hän saa Riian vakuuttuneeksi mutta koulussa homma takkuaa kun Anni huomaa yllättäen että hänet on sivuutettu ja Riia ottaa omin päin elokuvaan pari näyttelijää, Stinan ja Julian alias pinkkitytöt. Voi että Annia tuskastuttaa, ja sitä nikottelua kestää kunnes isoveli auttaa viemällä hänet Moonan luo. Moona työskentelee secon hand - kaupassa ja hänen avullaan nuori elokuvaohjaajamme saa sekä roolivaatteita että käänteitä tekevän idean.
Mies kuvassa on naapuri Kauko Mansteeni, kiva tyyppi, sopiva possuvahdiksi ja juttelukaveriksi. Sekä possun rapsuttajaksi. Anni huomaa miten elokuva alkaa jäsentyä hänen päässää kun hän kertoilee siitä Kaukolle. Hyvä kikka päästä eteenpäin ideoinnissa. Sitten Anni auttaa käyttämään klapikonetta Kaukon pihassa. Hyvä kaveruus on vastavuoroista.
Ketju. Äiti rapsuttaa Vaappua, isä äitiä.
Tarinan antia oli muun muassa se että kuulemme luovan prosessin vaiheista ja vaikeuksista. Mikä vie eteenpäin ja mikä jumittaa. Tarinankertomisen taito. Yhteistyö ja sen puute. Kaveruus.
Join kahvia ja luin kun tukka kuivui.
Tämä oli aikaisempi kirja samalta tekijältä.
Postaukseni täällä: klik.
Isoveli oli ekassakin kirjassa minun mieleen.
Avulias huumorityyppi ja kaveri Annille.
Possua olisi tässä tokassa Anni-kirjassa saanut olla enemmän, mutta muuten tarina oli aivan mainio kaikkinen käänteineen ja loppuhuipennuksineen. Tarina parani paranemistaan loppua kohti. Hienoja hetkiä kun elokuva esitettiin. Tuotto meni hyväntekeväisyyteen. Jäi lämmin mieli.
Sinulla on mukava kampaaja kun vielä tarjoaa kahvia täällä ne on sen jo lopettaneet ja vielä vaaleanpunaisesta kupista. Kirjoja en vieläkään ole lukenut mutta mukavaa on näitä sinun esittelyjä lukea ja jotain olen sen perusteella ostanutkin lapsille. Nyt kun sitä ollaan entistä sievempiä niin kuvia kehiin 🤗
VastaaPoistaJoo tykkäsin erityisesti vaaleanpunaisesta kupista ja hyvin sopi kirjan ja possun väriin 💕 Kiitos paljon. Pitää varmaan laittaa sulle kuvia sähköpostitse 😎
PoistaNo mutta sehän sopisi vallan mainiosti 🤗
PoistaMuutama kuva lähetetty! 😀
PoistaTämä oli söpö ja herttainen possunrapsuttajineen ja ilmeikkäine kuvineen. Saduilla on vahva opettavainen ja asennetta positiiviseen suuntaan muokkaava tehtävänsä silkan ilontuonnin lisäksi, kuten tässäkin mm. yhteistyön merkitys ja voima. Ihminen ei saisi koskaan tulla liian vanhaksi sukeltamaan satujen maailmaan;)
VastaaPoistaAina ilahdun kun on hyvää oppia ja ajateltavaa lastenkirjoissa. Rapsutus sulle ja kivaa iltaa... 🍎📚🐷
PoistaTosi mukavalta kuulostava lastenkirja. Pitää laittaa muistiin, parin vuoden kuluttua kun isompi pojantytär on sopivassa iässä. Kaunista joulun aikaa teille Rita.
VastaaPoistaKyllä kirjat ovat niitä parhaita lahjoja... tulee viihdytystä, oppia ja lukutaitoa samalla kertaa. 🌹 Lunta odotellaan, ihanaa tätä viikkoa sinullekin 🙂
PoistaEhkä lentävä matto.
VastaaPoistaHah hah... sinäpä sen sanoit! 😀
PoistaExän naapuri oli pyytänyt numeroni, soitti ja kiitti, että kynkkäsin hänet "teille" hakemaan ruokaa. Käy kuulemma viikottain ja on siitä onnellinen!
VastaaPoistaToivotti hyvää joulua ja niin minäkin Sinulle! ♥
Kiitos Stansta. Ilahduin toivotuksesta 🍎 Ruokajakelu olisi niin kiva minunkin oppilaille, mutta se on iltapäivällä kello 14 emmekä me ole enää silloin paikalla.
Poista