Piirtämisen taito, Elviskynä ja käynti kierrätyskeskuksessa

Vaikka kuva on liikkumaton, taitava piirtäjä osaa ilmentää liikettä kynällään. Minulle assosioituu mieleen soittokunta ja paraati kun katselen Roopen heiluttavan keppiään ja vielä mieluummin ajattelen bändien legendaarisia rumpaleita. 

Hienon vähäeleisesti piirrettyä. Vispilässä ja ovelta kurkkaavan lapsen hiuksissa on samaa tyyliä. Kuva on ruotsalaisesta lastenkirjasta jota esittelin hiljattain, 24. lokakuuta.

VISPILÄMUISTO  Luin ruotsinkielistä lehteä ja näin sanan "sähkövispilä". Sähkö on ruotsiksi "el" ja vispilä on "vispen" = ELVISPEN. Mielsin sen tavujaolla ELVIS-PEN ja alkureaktioni oli *elvis-kynä*. Tällä olen huvittanut kaikkia kavereitani joilla on englanti vahvempi kieli kuin ruotsi, kuten itselläni.  

(Mitenkähän google kääntää selitykseni ?)

Koska talostamme katkaistiin eilen sähköt päätimme hoitaa lounaan noutoateriana hampurilaisilla ja ranskiksilla. Sitä ennen kävimme kierrätyskeskuksessa ja muuten ostoksilla.

PORTTIPUISTON KIERRÄTYSKESKUS

Runsas DVD-tarjonta. Suurin osa joko jo nähtyä tai ei kiinnostanut, mutta taas kerran toimme kotiin 9 DVD:tä. Miksi niitä on melkein aina 9? Tämä on liian huvittavaa. Erityisen kiva löytö oli espanjankielinen telenovela, jota olen nähnyt joitakin jaksoja kauan sitten. Sukulaiseni Ulla joka asui jonkin aikaa Etelä-Amerikassa, lainasi sitä minulle mutta muistaakseni ei alkujaksoja. Nyt sain kaksi ensimmäistä kautta. Muy feliz. Very happy.

 

Seinäntäysi sarjoja ja elokuvia. Sarjat ovat vasemmalla. Vinyylejäkin oli tarjolla suuret määrät. Nostalgiaa. Yritin muistaa lapsuudenkodin levykokoelmaa, en saa päähäni mikä espanjankielinen vinyyli vanhemmillani oli . . . Pitää googlata. Itsellänikin oli levysoitin ja levyjä vielä 1990-luvulla ainakin. Isäni kuunteli autossa Andy Williamsia (ei tietenkään vinyylinä.)

En selannut vinyylejä mutta näin siellä tuon levynkannen ja menin kotona YouTubeen.

Shaddap You Face: KLIK.  Italialaisperäinen korostus, haha ha.

VANHOJA KIRJEITÄ Eilen ehdin lukea yhtä kirjettä aikaisemmin mainitsemiltani opiskeluajoiltani Italiassa, kaveripiirin Faustolta. Hidaslukuista, ei kovin selkeä käsiala, allekirjoituksen mukaan hänen nimensä olisi *Elaustg*. Hän on italialainen ja kirjoittaa italiaksi. Kirjeen alussa hän kertoo miten yhteinen kaverimme Yvonne vastasi erittäin loukkaavasti hänen kirjeeseensä. Fauston lähettämässä kirjeessä luki signorinan asemesta *Siggorina Yvonne* mihin tämä oli vastannut ettei voinut tuhlata aikaansa ja leikkiä kenenkään sihteeriä. Miten epäystävällistä. En ole vielä lukenut tuosta eteenpäin mutta näyttää jatkuvan vihaisena vuodatuksena.

TÄLLÄ viikolla huomaan liikuttuvani vähän kaikesta. Ehkä se alkoi siitä kun ryhdyin lukemaan vanhoja kirjeitä ja myös Spockin kuoleman ja uhrauksen ja paluun johdosta. Tunteita herätti myös yhtäkkinen tieto siitä että entinen opetuspaikkani meni konkurssiin. Muistot ovat haikeita, mutta hyviä. Rakastan kaikkea ja kaikkia. Olen kiitollinen kivasta elämästäni.

TÄNÄÄN tanssitunnit.

Mitä mukavaa teet tänään ?

STAR TREK III ★★★ ja sähkökatko

STAR TREK III, The Search For Spock (Spockin Paluu). Katselimme eilen ★ Oli ihan pakko, kun blogiystävä Kirk oli tehnyt Star Trek - postauksen, blogi Shadow Of A Doubt: KLIK.

Wikipedia: LUE. (Englanniksi)

Kuvat otin TV:n kuvaruudulta. (4 kuvaa)

Vulkanuslaisen korvat ja kulmakarvat.

Spock lapsena ? Ainakin on oikeanlaiset korvat, erilaiset kuin tuolla Maan asukkaalla.

Meillä on tänään sähköt poikki jonkin aikaa katutöiden vuoksi, joten sammutan tietokoneen, kunnes tilanne normalisoituu.

    

SpockRita ja hänen setänsä.

Spockin kuolema edellisessä elokuvassa oli shokki,

mutta tässä leffassa hän tuli takaisin.

Aseman ruokapaikkoja, marraskuun tunnelmia ja rakkauskirje ❤️

 

Tervetuloa marraskuu. Aavemaiset aamut, maaginen kuu, suden ulvonta lepakoiden lentäessä ilman halki, takkatuli, kädessä dekkari, kuppi höyryävää kaakaota.

KALLIOLAN SETLEMENTTI josta puhuin eilen. Menee konkurssiin. Minun luokkani oli joinakin vuosina kulmassa, toinen kerros 🖤 Mukavia muistoja, mutta en jaksaisi enää opettaa joka päivä, en vaikka koulu olisi kotini lähellä, mitä se ei ole. Bussi - juna - 20 minuutin kävely.

RAUTATIEASEMA Viime tiistaina. Pizzeria PRONTO. Sen ulkopuolella on terassialue. Oikealla puolella on ravintola OLIVIA, joka ei näy tässä. Sen sisällä oli kyltti BENVENUTO, tervetuloa italiaksi. Vasemmallakin on ravintola, seuraavassa kuvassa tuolla perällä.

Upea sisäänkäynti, oikealla liukuportaat alas metrolle. Ravintolan nimi on TAULU, kyltti oven yläpuolella. Lisää kuvia myöhemmin.

Pihakoivu ja meidän asterit.

* Asteriski *

SUNNUNTAI oli hyvä rento kotipäivä, sopivassa suhteessa työtä ja lepoa.

VANHOJA KIRJEITÄ ❤️ Sain luetuksi vain yhden, mutta se oli kaunis ja ihana, ystävältä jonka olin tavannut Italiassa kesäopinnoissa 19-vuotiaana. Hän oli kirjoittanut tämän nyt lukemani kirjeen neljä vuotta myöhemmin, kaksi käsinkirjoitettua arkkia. Siitä kävi ilmi että hän oli rakastunut eikä voinut eikä halunnut unohtaa minua. Hän katseli edelleen valokuviamme ja kuunteli levyjä joita olimme yhdessä kuulleet Italiassa. Hänkin oli siellä opiskelemassa. Yhteinen kielemme oli italia.

Kun tapasimme hän sanoi olevansa ranskalainen nimeltä Jean. Olin lukenut koulussa ranskaa ja pidin ajatuksesta tutustua häneen. Meillä oli yhteisenä innostus pop-musiikkiin ja italian kieli. Hah hah, muutaman päivän kuluttua hän tunnusti olevansa tunisialainen. Mitä voin sanoa? Minä uskon kaiken koska olen autistinen Asperger-henkilö. Ei se mitään. Kiva ihminen josta tuli myöhemmin DJ radioon, hyvä kaveri minulle, mutta en ollut rakastunut. Säästän kirjeen edelleenkin, muut hänen kirjeensä olen heittänyt pois. Hauskaa muistella noita kesäopintojen kuukausia Italiassa ja koko kivaa kaveripiiriä.

Oletteko säästäneet vanhoja kirjeitä ?

Koiria, musiikkitermejä tunnelmia

Näin kerran nuo koirat Pasilan Lidlin edessä töistä tullessani ja oli pakko ottaa kuva, niin ihanat ne olivat. (Facebook-muistoista 2021) Tuota Lidliä ei enää ole, ja työpaikastakin ( = Kalliolan Setlementti) kuulin että se on mennyt konkurssiin. Sen mukana häviää Naapuruustalo, maahanmuuttajien kohtauspaikka, ja paljon muuta hyvää. Surullista. En tiedä toimiiko Kalliolan kansalaisopistokaan enää. Olin siellä opettajana aika monta vuotta. 

 Rautatieasemalla. Tunnelmalliset valaisimet. 

Syksyn taidetta meidän pihassa.

Vein eilen italian tunnille musiikkitermejä, joita luin opiskelijoille kun heillä oli silmät kiinni. Se tehostaa kuulemista. 

MUSICA 🎼: Adagio, andante, forte, crescendo, staccato, vivace, accelerando.

Opiskelemme aina kerralla 2,5 - 3 tuntia, ja pyrin vaihtelemaan menetelmiä ja materiaaleja. Rutiiniakin saa olla. Koko syyskausi ollaan melkein joka kerralla heitetty 1 - 3 noppaa ja sanottu numeroita ja yhteenlaskun tuloksia ( 5 + 4 = 9 ). Eilen tajusin että he ovat siinä loistavia, bravissimi. 

Eniten tykkään opettaa ääntämistä ja teettää saneluita. 

SUNNUNTAI  Mikä ihana suloinen fiilis saada olla kotona. Kirja, TV, ruokaa, Aku Ankka, mutta ensin täytyy siivota. Imurit esiin. Minä imuroin tästä ja sinä tuosta. 

TV  Italialainen sarja Màkari ja ranskalainen sarja Erica. Olemme aloittaneet katsoa kumpaakin. 

MARRASKUU  Pimeää ja hämärää, lehdettömiä puita, lepakot ja vampyyrit lentävät. Joko tässä kuussa tai ensi kuussa avaan pullon punaviiniä. Joulu lähestyy, ja kivat joulublogit lisääntyvät. Rakastan marraskuun tunnelmaa. 

MUSIIKKI 🎵

YESTERDAY WHEN I WAS YOUNG - Shirley Bassey KLIK.

Kaunis, mutta ranskaksi vielä parempi  ❤️ 💙 🇫🇷 

Charles Aznavour - HIER ENCORE  KUUNTELE. 

Kasvitieteellinen puutarha, päiväkirjamerkintöjä, hyvä elokuva

Onneksi ankat ovat kevyitä. Taustalla veneilevällä tyypillä on veikeät korvat, kuin liemikulholla. 

Meille jäi TIISTAINA aikaa lounaan jälkeen (Ravintola Vapiano, aiempi postaus) kierrellä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhan ulkoalueilla ennen kuin sukulaisten juna lähti kello 14.00. Saatoimme heidät junalle ja palasimme omaan kotiimme paikallisjunalla. 

KESKIVIIKKONA tanssimme latinotunnilla MERENGUE nopeatempoisesti.  

TORSTAIN balettitunti oli jo yhdeksäs ja alan tutustua muihin tanssijoihin. Meitä on ryhmässä noin 13 - 14. Yksi mies, jonka parempi puolisko on harrastanut balettia jo kauan. Nainen kävi yhdellä tunnillamme, mikä oli mukavaa, tuntui että koko ryhmän taso nousi, mutta se oli vain yksittäinen vierailu. Opettaja kertoi olleensa sairas edellisen tuntimme jälkeen (kuumetta yms.) mutta parantuneensa juuri sopivasti tämän viikon kertaa varten. Mikä onni meille.

PERJANTAI = eilen. Valmistelin tämän päivän italian opetuksen. Eilen keittiövuoro golfin vuoksi. Yritin tehdä vastavierailuja blogeihin, koska en ole ehtinyt kaikissa käydä kiireiden vuoksi, mutta aika tuntui loppuvan kesken. En ehtinyt kaikkea mitä olisin halunnut. 

KATE & LEOPOLD 2001 Romanttinen komedia, aikamatkailua, tykkäsin. Plussaa ja bonusta: En tuntenut Hugh Jackmania entuudestaan, virkistävää nähdä uusi kasvo. Hän oli uskottava aatelisena, hieno olemus ja käytös, miellyttävä brittiääntämys. Hyveellinen periaatteen ja kunnian mies. Meg Ryan näytteli hyvin ei-niin-naisellista tyyppiä. Mainio tarina. Säästetään toista katselukertaa varten. 

MUSIIKKI 🎶 🎷 JA TANSSI   

MOONWALK

  

Michael Jackson dance off on Apollo Kids  ENJOY  ! 

The Evolution of Michael Jackson's Dance KLIK.

Vaahteranlehtiä, mittaamista ja jännittäviä vanhoja kirjeitä

Vaahteran lehdet ovat aina syksyllä erityisen näyttävät 🍁 

 

Ruotsinkielisestä päiväkoti-kirjasta, yleisön pyynnöstä, yksi lisäkuva. Ihailen varhaiskasvattajien monia taitoja heidän työssään. Olin päiväkodissa maahanmuuttajaäitien suomen opettajana 2015 - 2016, ja totesin silloin että tiimini kaksi naista, joiden tehtävänä oli lasten hoito sillä aikaa kun minä opetin äitejä, osasivat vaikka mitä. Jompikumpi heistä johdatti aina meidät muut lauluun ennen oppitunteja ja niiden jälkeen. Istuimme sen ajan tyynyillä lattialla piirissä, äidit, lapset, hoitajat ja minä, ja lauloimme. Ensimmäisenä päivänä yksi lapsista itki, mutta sen jälkeen kaikki tykkäsivät olla mukana. 

Tämä kuva on yhdestä aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetusta lukutaitokirjasta. Kiva opettaa näitä suomeksi. Opin samalla itsekin asioita. 

PAINO Mustikka painaa gramman. Maitotölkki painaa kilon. Minä painan _______ kg. Kuinka paljon sinä painat ?

RICHARD SCARRY Meidän koulu. MITTAAMISTA.

Lastenkirjoistakin saa oivallisia taitoja.

Kaunis portti meidän kadulla ja postilaatikko. Postista tulee mieleen se kun muutama päivä sitten aloin selvitellä vanhoja papereita joiden joukossa oli kiinnostavia vanhoja kirjeitä, saamiani rakkauskirjeitäkin. Haluaisin lukea, mutta ensin on tehtävä pakolliset työt, kuten huomisen opetuksen valmistelu. Toivottavasti jää aikaa ❤️

Ravintola Vapiano 🇮🇹

 

Vaatimattoman näköinen ulkopuolelta, mutta sisältä ravintola oli tilava ja avara. Kävimme tuolla lounaalla Markun ja Roosan kanssa, joille annoin italialaiset nimet Marco ja Rosa jo kesällä kun he tekivät lomamatkan Italiaan.

Ravintolan nimessä yhdistyy kaksi sanaa "VA PIANO" eli "Kulje hitaasti". 

Traktori ja kurpitsa keskellä Helsinkiä. Tällä bloggarilla oli jo puhelin kädessä joten klik vaan ! Ravintolan erikoistarjous näytti olevan kurpitsakeitto (Ikkunassa). Zuppa di zucca. 

Mieheni tilasi Pizza Diavolon ja oli siihen tyytyväinen, vaikka sanoi että oli vaikea leikata ja naureskeli että tuossa yhdessä jalapeñossako se diavolo on.

Minun annokseni osoittautui vegaani-pastaksi, ei aikaisempaa kokemusta. Marco ja Rosa ovat vegaaneja, ja sillä perusteella valitsimme Vapianon. Otin listalta PASTA NO POLLO, joka ilmeisesti on asiaan vihkiytyneiden salakieltä sille että se ei sisällä oikeaa kanaa. En tajunnut mitä NO tarkoittaa, oletin epämääräisesti että se oli painovirhe. Näin vain ne kaksi muuta sanaa ja tiesin haluavani sekä pastaa että polloa. "Pollo" oli upea yllätys, se maistui paremmalta kuin oikea kana, jos mahdollista. Marco ja Rosa tilasivat samaa, mutta eri pastalla. HYVÄÄ.

Annokseen sai valita millaista pastaa halusi. Minulle oli ihan selvä että otin spaghettia, koska olin nähnyt sitä italialaisessa TV-sarjassa MÀKARI muutama päivä sitten, paistettuna pannulla, ja se näytti herkulliselta. 

Meillä oli kiva nepalilainen tarjoilijapoika, joka palveli meitä englanniksi, koska ei osannut suomea. Kerroin hänelle että suomen opiskelijoitteni joukossa on ollut nepalilaisia. Hän ilostui. 

Olisin ottanut jälkiruuaksi pannacottan, mutta sitä ei ollut. Sanoin "grande catastrofe!" mutta otin sitten crème brûléen. Se oli HYVÄÄ. Päällä kolme mustikkaa.

Onneksi olimme Suomessa emmekä Italiassa, koska halusin cappuccinon. Italialaisten mielestä on outoa juoda sitä muulloin kuin aamulla, olen kuullut. Minä haluan aamulla suomalaisen kahvin. 

Nautimme verkkaisesta yhdessäolosta sukulaisten kanssa ja italialaisesta ilmapiiristä. Vapiano on ottanut nimensä elämänfilosofiasta joka piilee tässä sananlaskussa: Chi va piano, va sano e va lontano. Sen viesti on että kiirehtimättä pääsee perille turvallisesti ja pitkälle. 

Onnistunut lounashetki, minkä jälkeen menimme vielä Kasvitieteelliseen puutarhaan. Siitä muutama kuva myöhemmin. Kohta lähden balettitunnille, oi onnea !