Translate

sunnuntaina, elokuuta 09, 2026

Väriä Rautatientorilla


Nepalilainen tapahtuma Helsingin Rautatien torilla. Osuin sattumalta paikalle. 


Punaista, valkoista ja tumman sinistä. Nepalin lipun värit. Nepalin lippu on erilainen kuin muut liput. Se ei ole neliskulmainen.  


Ensimmäinen havaintoni asemalta ulos tullessani oli kovaääninen musiikki, luulin intialaiseksi. Tässä ei vielä näkynyt mitään erikoista. Olin töistä tulossa, italian opetuksesta. Olen myös suomen opettaja (ulkomaalaisille) ja on kokemusta nepalilaisista. Kivoja oppilaita. 


Suomen ja Italian lippu pinssinä.
Ostin kerran torilta matkamuistojen kojusta.

MUSIIKKI   🎶  Fantastinen lauluääni 

lauantaina, elokuuta 08, 2026

Onko elokuu keltainen?


Elokuun kahdeksas. 8.8. on haluttu päivämäärä esimerkiksi hääjuhliin. Yhdet sukulaisemme saivat sen hääpäiväkseen. Toiset sukulaisemme vihittiin 9.9.1999, mutta valitettavasti ovat eronneet.  


En tiedä miksi ajattelen että elokuu on keltainen. Onko elokuu keltainen? En ajattele muita kuukausia minkään värisinä. Paitsi tammikuu on tietenkin valkoinen ja vaaleansininen. Ja helmikuu on vaaleansininen ja jään värinen eli oikeastaan väritön. 


ANNA KARENINA Leo Tolstoin 1877 julkaistuun romaaniin perustuva filmi. (2012) Minut hurmasi teatterimainen näytteillepano ja koreografia. Tanssillisia kohtia on paljon ja muuta taiteellista liikehdintää. Katsominen jäi kesken, koska mieheni pitkästyi, mutta tähän palataan vielä. 

LUE WIKIPEDIASTA:  KLIK.


Olen menossa italian tunteja pitämään, joten tähän sopii postikortin kuva jonka näin kun selasin taaksepäin ja luin päiväkirjamerkintöjäni 20 vuoden takaa. Kuva on opiskelukaupungistani Perugiasta. Cattedrale ja Fontana Maggiore. Opiskelin kesäkursseilla ulkomaalaisille tarkoitetussa yliopistossa.  Università per Stranieri. Noilla kirkon rappusilla aina istuin muiden opiskelijoiden kanssa. Joskus Paolo soitti kitaraa ja lauloi. Toinen Paolo oli töissä yliopiston kahvilassa ja osasi kantaa ihan hurjan korkeat pinot laseja kerralla.  

Sitä edeltävänä kesänä olin lapsenhoitajana Milanossa. Kieliopinnot olivat alkaneet koulussa ja hiukan opin  lisää suomalais-italialaisen perheen tilapäisenä lapsen ulkoiluttajana kun he lomailivat rouvan isoäidin luona Tampereella. Opin sanat "keinu" ja "riittää". Luulin ensin että lapsi halusi koko ajan lisää vauhtia mutta onneksi oli sanakirja mukana ja selvisi mitä Basta! merkitsi. 

Basta. Devo andare jotta en myöhästy bussista. 

perjantaina, elokuuta 07, 2026

Pankkiasioita, viidakkoa ja jäätelöä


Kiitos hyvistä kommenteista eiliseen kirjoitukseeni. On alkanut selvitä että ajokortti ei enää riitä henkilöllisyyden tunnistamiseen kun on tosi kyseessä. Se on helppo väärentää. Passi tai henkilökortti vaaditaan, ainakin Suomessa. Niiden saamiseen liittyy muun muassa kuulustelu poliisilaitoksella. Aika vaikea tentti. Muistan että minulta kysyttiin esimerkiksi äidin tai isän toista nimeä. Hyvä että muistin. Äidillä on kaksi toista nimeä. 

Kertausta eilisestä: Mieheni ei päässyt pankkitilille puhelimeltaan. Pääsy oli estetty huijausyrityksen vuoksi. Minä pääsin samalle tilillemme omilla tunnuksillani normaaliin tapaan. Meillä on tili myös toisessa pankissa, sekin on yhteinen. Pidän aina käteistä mukana hätätapauksen varalta, vaikka enimmäkseen käytän pankkikorttia. Emme siis helposti joudu avuttomaan tilanteeseen. Ruokakomerokin on melko hyvin varustettu. Säilykkeitä ja kuivamuonaa. 


Puutarhassa riittää työtä. Tänään on valmistettava oppimateriaalia, ja huomenna menen opettamaan italiaa, mutta työskentelen tänään pihassakin. Rododendronin kaveriksi on kasvanut hentoista mutta tuuheaa hiirenvirnaa, koristeellista ja kaunista. Se on kuitenkin poistettava, jotta ei muodostu pahempaa viidakkoa. 


Joudun tänään laittamaan lounaan itse eli se saa olla helppo. Ainakin jälkiruoka hoituu nopeasti. Minikokoinen jäätelöpuikko (tai kaksi). Jäätelö on ihaninta kesällä. 


torstaina, elokuuta 06, 2026

Jännitystä kotona ja kadulla, ja vielä yölläkin

 

Miten on mahdollista että kotoa poistumatta joutuu seikkailuihin? Mieheni ei päässyt aamulla puhelimeltaan verkkopankkiin ja joutui soittamaan asiakaspalveluun kun se aukesi kello 8. Kävi ilmi että tili oli joutunut huijausyrityksen kohteeksi ja lukkiutunut. Pankki ei avaa sitä ennen kuin mieheni menee todistamaan henkilöllisyytensä. Ajokortti ei kelpaa, on oltava henkilöllisyystodistus tai passi. Hänellä ei ole kumpaakaan. Oli lähdettävä valokuvaamoon ja sen jälkeen oli pistettävä hakemus poliisiasemalle. Hakemuksen voi tehdä netissä - ai niin, paitsi että pankkikortti ei toimi. Saimme lopulta asian eteenpäin minun toisen pankin pankkikortillani. Kello oli jo siihen mennessä 11. Ajanvaraus poliisiasemalle on viikon kuluttua. 


Toinen säikähdys tuli kun siistin iltapäivällä pensasaitaa kadun puolella ja naapurin mies Paavo tuli kysymään olenko nähnyt heidän koiraansa. Se oli kadonnut pihasta. Kauhea ajatus! Hänen vaimonsakin ilmestyi kulman takaa ja sanoi että koira ei ole koskaan lähtenyt omille teilleen. Sitä ei ollut missään kun mies tuli ulos hihnan kanssa ja aikoi käyttää koiran lenkillä. 

Hän kävi kysymässä läheisestä baarista ja sieltä karkulainen löytyi. Joku oli ymmärtänyt ottaa irti kuljeskelevan koiran kiinni. Naapurit tulivat minulle kertomaan että tilanne oli ratkennut. Tähän meni ehkä 15 minuuttia. Hyvä että ei sen enempää. Mikä helpotus! 

Silitin koiraa ja sanoin: "Voi sinua! Me pelästyimme." Paavo aikoi lähteä kävelylenkille, mutta koira ei halunnutkaan, vaan kääntyi kotia kohti. Kai silläkin oli tapahtuneesta stressi. Ei se osaa puhua ja meille kertoa miksi se oli lähtenyt kuljeskelemaan. 

Näin yöllä unta parista kivasta pienestä koirasta. Hyvin harvoin muistan uniani. Mainiota että nyt muistin sillä mies sanoi että ulisin tai vikisin yöllä unissani. Puhuin koirakavereiden kanssa ! Se oli mukava uni. Olen jo pitkään arvellut että olen ollut koira edellisessä elämässä. 


Kirjoja ja DVD:itä menossa kierrätykseen. 


Iranilais-suomalaiset lapsikaverini tykkäsivät aina ennen näistä leffoista ja katselivat sillä aikaa kun laitoin heille ruokaa. Nyt he ovat kasvaneet isoiksi. Siskokset. Minulla on aika monta blogientryä heidän vierailuistaan. Löytynevät tunnisteella "persia". 

★★★★★


TV-SARJA Herttuan morsian ❤️ 


Romanttinen, historiallinen minisarja, 4 osaa, sijoittuu 1800-luvulle.

Pidän sen puhdashenkisyydestä ja inhimillisyydestä.

Oma henkilökohtainen näkemykseni on että päähenkilö (herttua) on autismin kirjolla oleva asperger-henkilö, siksi minulle läheinen.  


Tässä pari videota joissa näemme sarjan henkilöitä ja tapahtumia.

MUSIIKKI  🎶 Seeking Persephone - A Thousand Years

TRAILER: KLIK.


keskiviikkona, elokuuta 05, 2026

Poikkeuksellisen hieno suoritus (Del Torre)


Syksyn kasvit ovat aikaisessa. Syyshortensia eli syreenihortensia.


Kuunlilja.


ARKI 

Uusi pesukone on alkanut helpottaa elämää. Koska siinä on ohjelma joka sekä pesee että kuivaa samassa rummussa, ei tarvitse käydä siirtämässä pyykkejä kuivaajaan, kuten aikaisemmin täytyi tehdä. 

Eilen oli leppoisa päivä kotona ja puutarhassa puolison pelatessa golfia. Tein kotitöitä ja kitkin puutarhassa. Mies oli leikannut ruohon edellisenä päivänä, myös saarekkeet, joita olimme jättäneet pörriäisten medenkeruuta varten. Siksi tontilla oli helpompi kävellä ja pinta-ala vaikutti isommalta. Mukavaa. 

Tein itselleni kevyen lounaan ja katselin syödessä Kauniit ja Rohkeat, jakso 12. Ridgeä jännittää onko yksityisetsivä kertonut hänen morsiamensa isälle että hän meni toisen naisen kanssa sänkyyn ennen lähestyviä häitä. Katselijat saivat tietää jakson lopussa että raskauttava valokuva toimitettiin perille kirjekuoressa. Näen jatkoa seuraavana golf-päivänä joka on tämän viikon perjantai. 

Kuvassa Ridgen vanhemmat; Stephanie ja Eric Forrester.


TÄNÄÄN Meidän pitäisi saada loputkin aidan laudat purettua ja vietyä kaatopaikalle. Jätämme jäljelle vain hyvin matalan aidan. 


THINGS WE LOST IN THE FIRE (2007) Kummatkin kuvan henkilöt olivat minulle uusia elokuvakasvoja. Poimin leffan käteeni kierrätyskeskuksessa koska Benicio del Toron latinonimi ja -ulkonäkö kiinnittivät huomioni. Latinalaisuus vetää minua puoleensa. 

En ole aikoihin nähnyt niin loistavaa näyttelijäsuoritusta kuin Del Toro roolissaan. Lumoutumiseni alkoi hetkestä jolloin näin hänet filmillä ensimmäistä kertaa. Sain vaikutelman elähtäneestä alkoholistista ja hän esittikin huumeriippuvaista ihmistä (Jerry). Halle Berry (Audrey) ja lapset näyttäytyivät viehätysvoimaisina ja heihin saattoi samaistua, mutta Del Toron hahmo ja kyvyt jätti kaikki muut varjoonsa. Mykistävää.

Elokuva oli aikajaksoitukseltaan taitavasti koostettu. Nykyinen - lähimenneisyys - nykyinen. Tarina paljastui pala palalta, loogisesti.

Katselimme tämän toissapäivänä, joka oli elokuun kolmas. Hassu sattuma kun elokuvassa sanottiin Jerryn syntymäpäivä ja se oli 3.8.

WIKIPEDIA: LUE LISÄÄ


En ole filmitähti vaikka on aurinkolasit. Facebook-muisto 2022.

tiistaina, elokuuta 04, 2026

Kuivaava pesukone ja juttelua pensasaidan vieressä

 

Kuivaava pesukoneemme tuotiin meille aamulla noin kello 9, mikä ilmoitettiin meille etukäteen. Odotellessa kävimme läpi kuitteja yhdestä kansiosta. Ihan hirveän määrän heitimme pois Alfa Romeon laskuja siinä samalla kun etsimme tietoa miten monta vuotta vanha pesukoneemme oli. Emme löytäneet, mutta se kävi selväksi että Alfa Romeosta olemme maksaneet isot korjauslaskut joka vuosi. Oli hyvä päätös siirtyä leasing-autoon viime kuussa.  


Kaksi miestä vei vanhan pesutornimme pois ja asensi uuden tulokkaan samaan paikkaan kellarikerroksen kylppäriin. Siihen ei kauan mennyt. Onpa nyt tilavan näköistä, vaikka leveys on se sama 60 cm. Entinen oli Siemens, tämä on Epoq. Seitsemän vuoden takuu herättää luottamusta. 



Näyttötaulu  on musta, eikä kylppärissä ole sopivaa kohdevaloa. Taskulamppu avuksi. En tiennyt että meillä oli tuollainen taskulamppu. Se löytyi sattumalta yhden laatikon perältä jo edellisenä päivänä. Kuin kohtaloa 😛

Tutkimme manuaalia ja laitoimme ensimmäisen koneellisen pyörimään. Pesu + kuivausohjelma hoiti homman vajaassa kolmessa tunnissa ilman että meidän tarvitsi tehdä mitään. Tänä aamuna laitoin toisen koneellisen kun heräsin kello 4.30. Edullinen sähkö on voimassa kello seitsemään asti.


Tomaatti


Satoa tulossa 


EILEN PIHASSA  JA KADULLA 

Ihmeellisen vilkas sosiaalinen elämä samalla kun siistin pensasaitaa.  Naapuritalon Paula pysähtyi juttelemaan, yhdessä vaiheessa paikalle tuli ystäväni Eeva-Helena, joka asuu muutaman talon päässä, ja sitten vielä yhdet siskokset polkupyörillä. Olen heihin tutustunut vuosia sitten. Nimiä en tiedä mutta he pysähtyvät aina juttelemaan kun näkevät minut. 

MUSIIKKI  🎵

Sen kunniaksi voisimmekin kuunnella I Heard It Through The Grapevine KLIK. Sanonnan vastineessa suomeksi puhutaan puskaradiosta. Grapevine = viiniköynnös. 

maanantaina, elokuuta 03, 2026

Tummaa kahvia ja aivan hirveä leffa


ORAVA (Facebook-muistoistani)


Päivänhattu. Rudbeckia.


Kokeilimme meille entuudestaan tuntematonta kahvia, ruotsalaista tummaa paahtoa. Miellyttävä maku, ei kovin erilainen kuin tuttu vaaleampi suomalainen kahvimme. Yhden kupillisen perusteella en vielä osaa sanoa muuta. Tähän voisi tottua, mutta kun se toisaalta on tavallista kalliimpaa, emme tunne houkutusta vaihtaa. 


Luin jostain että tumma kahvi on vatsalle ystävällisempää kuin vaalea, samoin kofeiiniton kahvi. Koska juon vain yhden kupin aamulla ja toisen iltapäivällä, ei ole tullut vatsavaivoja. 

Ei hassumpi idea tällä hetkellä juoda iltapäivisin tuota tummaa ja aamuisin vaaleaa. Meillä on sopivasti kaksi kahvipurkkia. Jos systeemi miellyttää, voisimme ostaa tämän loputtua ruotsalaista Karismaa. Se on hyvää, muistaakseni ranskalaistyyppistä. Ei halpaa. 


Kerran menin ystäväni Mirjamin kanssa kahvilaan jossa myytiin vain ranskalaiskahveja. Tilasimme sellaiset. Hän maistoi omastaan, pisti sen sivuun ja sanoi: En pidä sen mausta. Jätän juomatta." Aloimme jutella ja siinä samalla hän huomaamattaan joi koko korkean mukillisensa tyhjäksi. 😀




RIPLEY'S GAME. (2002) Hirveä elokuva. Aivan hirveä. Murhaaja kuristi junan WC:ssä miehen, sitten toisen ja lopulta kolmannen. Uhrit menivät kohtaloonsa kuin lampaat jonossa. Olipa muuten tilaa ensimmäisen luokan toiletissa, melkein muistuu mieleen vanha klassikkoleffa, Marxin veljekset laivan hytissä. 

Kamalan vangitseva tarina, ei voinut lopettaa katsomista, vaikka kauheudet alkoivat. Oli pakko mennä eteenpäin ja saada tietää mitä tapahtuu. 

Laadukas filmi aiheesta huolimatta ja upea musiikki, hieno ympäristö Italiassa. 

Meille tuodaan juuri uusi pesukone. Pitää lähteääää . . .