
Kirjailija: Paolo Giordano
Teos: Jopa taivas on meidän
Alkuperäisteos: Divorare il cielo
Kustantaja: Aula & co (2021)
Suomentaja: Leena Taavitsainen-Petäjä
Sivuja: 600
Yleisvaikutelma: Vangitseva
Oma kappaleeni: Yllätyslahja kustantajalta 💙
Kustantajan sivulta: klik.
Ihmeellinen ainutlaatuinen tarina Teresasta ja hänen isoäitinsä naapuritilan kolmesta pojasta Italiassa; Bern, Tommaso ja Nicola. Pojilla on erikoinen tausta, nuoruusvuosia sävyttävät työ maatilalla ja isän/kasvatusisä Cesaren pitämät hartauskokoukset ja opetukset, joista paistaa lahkolaisuus. Kertomus alkaa nuorten teinivuosista.
Oliivipuut, oleanteripensaat, viinikäynnökset, Apulian kesän polttava aurinko. 14-vuotias Teresa ja Bern rakastuvat toisiinsa. Giordano kuvaa heidän kiihkeää rakasteluaan graafisen tarkasti. Se on lihallista ja sanoisinko pornografista, ilman sievistelyä.
Elämä on paljolti ruumiillista; maatyötä, luomuviljelyä, omavaraistaloutta, luonnonsuojelua, aktivismia, Bernin ja Teresan yrityksiä saada lapsi, hedelmöitysyrityksiä...
Lukukokemustani sävyttivät omat nuoruusmuistoni Italiasta, ajattelin Milanossa viettämääni kesää (au pair) ja toista Perugiassa (opiskelijaelämää). Hauska huomata että kirjan suomentaja on entinen opiskelukaverini italian kursseilta Hesan yliopistosta. Italialaisen kaunokirjallisuuden suomennokset ovat kokemukseni mukaan aina kadehdittavan laadukkaita ja niin on tämäkin. Voitte sen itsekin todeta noistä näytteistä jotka teille annoin.
Tapahtumissa näennäisen pienet ympyrät mutta aiheet ovat maailmoja syleileviä. Mieleen nousee Kirkegard, yksi länsimaisen filosofian suurista ajattelijoista, joka ei koskaan lähtenyt kotikylästään. Ei tarvitse matkata kauas löytääkseen itsensä ja elämän tarkoituksen.
Oi tätä suloista kidutusta... La dolce tortura! Minulla on nimittäin vielä kirjan loppu lukematta... Soittaisinko töihin että jään kotiin?
Kiva kuulla, että olet selvästi tarinan lumoissa, sillä niin olin minäkin.
VastaaPoistaLukuiloa :)
Ja ajattele että minulla on vielä loppu lukematta...
PoistaMaltan tuskin odottaa! Mukavaa uutta viikkoa sinulle ♥
Olipa kiva lukea tämä, vaikka jätän helposti kirja-arvostelut väliin. Meinasin kirjoittaa, etten tiedä miksi, mutta sehän johtunee siitä, etten itse harrasta lukemista. Tuon kirjan saattaisn lukea.
VastaaPoistaHyvää alkanutta viikkoa!
Onpa kiva kuulla että postaus innosti ♥
PoistaMitä mukavinta viikkoa sulle!
kuulostaa kivalta kirjalta
VastaaPoistaKyllä Kiitos ♥ Hannele.
PoistaVahnan maan muhea tuoksu ja elämisen voima peilautuvat avaustasi lukiessa.
VastaaPoistaNe ihanat nuoruudenmuistot... Myös Kirkegaard on mielenkiintoinen ajattelija.
Veikkaukseni: etpä tainnut rimpahuttaa töihin;)
Hah hah, no enpä tosiaan rimpauttanut.
PoistaVaikka onkin ihanaa elää kirjan tarinoissa...
Kiitos kommentista ja hauskaa iltaa.
Kuulostaa lupaavalta. Kiitos!
VastaaPoistaJollain matkallani luin Paolo Giordanon Like a family ja tykkäsin.
Luulen, että tunnollisena ihmisenä, et jättänyt menemättä töihin. 😀
Ahaa kiitos vinkistä. On lukemisen arvoinen kirjailija. ♥
PoistaNo en tosiaankaan jättänyt töihin menemättä 😁
Kivaa keskiviikkoa!
Kuulostaakin sellaiselta kirjalta, johon voi helposti uppotua. Kiitos esittelystä Rita.
VastaaPoistaSopiva sana tuo "uppoutua", tosi sopiva. ♥
PoistaIhanaa torstaita Jael.