ENNAKOLTA ILOITSEMINEN
Pidän ihmisistä jotka osaavat iloita etukäteen. Ramirez on ollut jo muutaman päivän poikkeuksellisen hyvällä tuulella lähestyvää lomaa ennakoidessaan. Karmeen kamala työviikko loppui lauantaina klo 16, ja nyt on meneillään löysä viikko joka loppuu juhannusaattona klo 17. Kun on kansainvälisissä hommissa, juhannusaatto ei ole sen kummempi päivä kuin muutkaan.
Suomi on oudon hiljainen paikka juhannuksena. Siis ellei mene tiettyjen vesien rannoille tai muille möykkäpaikoille. Nähtäväksi (tai kuultavaksi jää) pitääkö naapuritalon nuoriso juhannusbileensä täällä vai muualla.
Kops-blogissa on juhannuskoivuja. Mitähän nämä puut ovat? Onko siinä koivuja? Että ei mene juhannus päin mäntyä?
KAIKENLAISESTA KIUSAAMISESTA
KOPS on kirjannut muistiin jotain asiaa kiusaamisesta. Inhottava riesa jolle pitäisi voida tehdä jotakin. Alkaa jo ottaa aivoon “ei asia minulle kuulu” mentaliteetti linjalla rehtorit, opettajat, esimiehet monilla tahoilla. En sitten tiedä kuka auttaisi niitä jotka joutuvat kodeissaan kaltoin kohdelluiksi.
.
Etu-ilo joskus parhain ilo. Odottamisen jännitys, tulevien kuvitteleminen. Mutta joskus sitä paisuttelee, eikä tapahtuma olekaan odotetun veroinen ja ilo jää pienksi, mutta jos on iloinnut jo etukäteen ja pitkästi, niin . . . ilo se on pitkäkin ilo!
VastaaPoista