Muutos on ilmiö jonka kohtaan työssäni lukemattomilla tavoilla vuodesta toiseen, päivästä toiseen. Tervetullut muutos, ei-toivottu muutos, muutosvastarinta, vaikea muutos, helppo muutos, pieni muutos, suuri muutos. Muutos itsessäni, muutos opiskelijoissani, työtapojen muutos, organisaation muutos...
Kouluttajat toistelevat “Muutos on aina vaikeaa”. En allekirjoita! Sehän riippuu tapauksesta ja ihmisestä. Muutos proosan kirjoittajasta runoilijaksi - simsalabim!
MUUTOS
Loppuu joulu
alkaa koulu
Voi kun loma
oli olotila soma
Ope pyrkii työntään, vetään
innostamaan ei pysty ketään
Oh, sweet mother of mine
es intressiert doch kein Schwein!
__________________________
Voi se näinkin mennä:
__________________________
MUUTOS
Elokuussa sataa
tunnit mataa
Äksonia kiitti
laiskottelu riitti
Aamukahville ja pullalle,
riippumatto rullalle
Antakaa mulle duuni
vaikka vain lattian puuni
Jotain toimintaa, pliis
Lomajoutilaisuudesta viis
En minä saata
enää maata.
Olisipa jännää päästä näkemään mitä kasvin sisässä tapahtuu kun se kehittyy ja muuttuu. Ravinteet ja vesi kulkevat kohisten ylös ja alas kuin hississä vaikka ulospäin ei näy mitään. Nuput aukeavat ja voilà! Kasvi on puhjennut kukkaan.
.
Mukavia riimiteltyjä tunnelmapaloja.
VastaaPoistaTuossa ensimmäisessä runossa: miten olisi, jos kokeilisit kuudennella rivillä ei -sanaa ennen innostamaan -sanaa?
nepäs oli hyväntuulisia, tällä hetkellä omaa olotilaa kuvaa paremmin tuo toinen muutos.
VastaaPoistanepäs oli hyväntuulisia, tällä hetkellä omaa olotilaa kuvaa paremmin tuo toinen muutos.
VastaaPoistaHienot muutoskuvat. Nuppu sanoo poks, toimintaa kaipaa Kops.
VastaaPoistaHanhensulka,
VastaaPoistaSiis vaihtaisin ei-sanan paikkaa? Tuleeko siitä eri tuntu rytmitykseen jos lausun runoa ääneen? Olen miettinyt sitä että jäisinkö vain tällaiseksi omafiilisloruilijaksi, vai alkaisinko pikkuhiljaa opiskella heksametriä sun muuta...
Emmi,
Pidin tänään lomapäivän ja oli niin kauhea kiire että aloin ihan tosissani kaivata tavallista lunkia työpäivääni takaisin. Hah. Postailen siitä huomenna.
Sikuri,
Käväisin lukemassa kivan runosi aamupäivällä, mutta en ehtinyt vielä kommentoida. Pidin siitä kovasti. Tänään oli toimintaa niin että Kops kaipasi riippumattoaan. Poks, eli spelt backwards Skop! Give me back my hammock.
Heh, Rita, touche (ajattele aksentti tuohon e:n päälle:).
VastaaPoistaRunoilu on siitä mukavaa puuhaa, että voi itsensä(kin) kanssa saivarrella loputtomiin pitkistä ja lyhyistä tavuista tai sanoista, pilkuista, pisteistä, päätteistä ja varsinkin muodosta tai muista sen sellaisista:) Samanlaista saivartelun tyydytystä ei saa juuri mistään muusta. Ja runo täytyy tietysti aina koeajaa ääneen lukemalla. (Vaikka onhan kai sellaisiakin lukijoita, jotka pystyvät simuloimaan koeajon pelkästään rakennetta tarkastelemalla, mutta se olisi vähän kuin suutelisi naamari kasvoilla - turvallista kyllä mutta viime kädessä epätyydyttävää ja joka tapauksessa mautonta:)
Pidin kakkosrunosta enemmän, se oli ehyempi.
VastaaPoista