Translate

keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

ELÄMÄNILOA

.

The world is beautiful and exciting already at the crack of dawn.

Maailma on kaunis ja jännittävä jo heti aamusta. Mitähän kaikkea tällä päivällä on taas tarjottavana, ja ennen kaikkea, mitä voin itse antaa itsestäni tänään? Olen innoissani.

Vanha suomalainen kasvatusperinne nostaa jossain päätään. Hetkinen, äläpä nuolaise ennen kuin tipahtaa, don't count yur chickens before they're hatched, itku pitkästä ilosta, bla bla, blaa... Ei saa edes ALKAA iloita kun jo varoitetaan, litistetään, latistetaan, lannistetaan.

Tsot, tsot! Tässä blogissa elämänilo saa kuplia ja pursuta mielin määrin. Joie de vivre. Vapaus. Terve itsetunto kunniaan. Positiivista energiaa. Tyytyväisyyttä. Onnea ja iloa. Happiness and laughter.

Muistan yhden iloisen energiaaamun viime vuodesta. Nousin varhain kuten tänään ja lähdin kielikursseja pitämään yhteen firmaan kivoille ihmisille viikonlopun jälkeen. Ulko-ovella tervehdin ensimmäistä maanantaiaamun latistamaa työn raskaan raatajaa, sitten kohta toista joka vastasi ystävällisesti mutta voi niin vaisusti laahustaessaan kahvilaa kohti. Olin jo mennyt ennen puolta kahdeksaa, joten paljon en vielä kohdannut väkeä käytävillä. Kävin valokopioimassa oppimateriaalini, ja siihen mennessä kun pääsin kurssisaliin, suuri intoni oli kuin pois pyyhkäisty. Ensimmäinen tuttu oppilaani naama oli tervetullut ilmestyessään oviaukkoon, mutta tavanomainen helmeilevän helähtelevä henki ja pulputus jäi minusta puuttumaan sillä kertaa.

Ihmisillä on iso merkitys ilmapiiriin. Piristänkö, rauhoitanko, tuonko hyvää mieltä... ?

MINH kertoo kurjasta naispomostaan. Kävin aamulla lukemassa. Tai aamummalla. Onhan nytkin vielä aamu. 7 am according to my horoscope. Luettuani olin erittäin onnellinen siitä että minulla ei ole pomoa.

Parasta alkaa valmistautua puhelinoppilaaseen. Minkähänlaisilla äänillä me piristämme toisiamme? Naurattaa jo valmiiksi. Toivottavasti häntäkin naurattaa. Mutta ei hysteerisesti, vaan iloisesti.
.

3 kommenttia:

  1. Kyllä, ihmiset ovat ratkaisevia ilmapiirille. Joidenkin seurassa tunnen positiivisen energian säkenöivän ja joidenkin... niin... joidenkin ihmisten seurassa tunnen energiaa katoavan jonnekin. Tällaisten ihmisten seurassa olen oppinut pitämään tiettyä etäisyyttä. Valitettavasti.

    Sanon valitettavasti, sillä jokainen on lähimmäinen ja jokaiseen tulisi suhtautua rakastavasti.

    Vielä siis on opittavaa.

    -gs

    VastaaPoista
  2. Gnothi,

    Voihan niihin ruttuturpiin suhtautua rakastavasti vähän etäämmältäkin :D Oman positiivisen energian säilyminen on elintärkeää meille itsellemme ja meistä säteillen meidän läheisillemme. Se on yhteiseen hyvään eikä niin ollen itsekästä. That's my view.

    VastaaPoista
  3. Rita, totta puhut!

    Säteilystä puheenollen - olen joskus ajatellut, että (raamatullinen) idea auringon paistamisesta niin pahoille kuin hyvillekin on juuri tuota varauksetonta lähimmäisen rakkautta.

    -gs

    VastaaPoista

Kiitos ihanista kommenteistanne. ❤️🖤 ♥ ♥ ♥

Blogissa on moderointi.
Julkaisen kommentit heti kun olen lukenut ne, mutta iltaisin en ole netissä.
Poistun noin kello 16 ja palaan aamulla.

🌺 🌸 💕 🌿 🍎 🍏
❤️ 💜 🩷 💚 🧡 🤎 💛 🩶 🩵 💙
🙂 😀 😎 🤔 😊