MINÄ JA PIENI PARVI YSTÄVIÄ

.


Linnut näyttävät viihtyvän parvessa. Minullakin oli eilen mukavaa ystävien kanssa. Ranskalainen Jean Louis kutsui Hakaniemi Areenalle katsomaan kun hänen poikansa Eric pelasi salibandya. Mieheni ja minä sekä meksikolainen ystävämme Jorge kokoonnuimme siellä sitten sosiaalisissa merkeissä. Viihtymiseen ei paljon tarvita, joku paikka missä hengailla ja hyviä ystäviä. Kuten tuossa kuvassa missä kyyhkyset hengailevat kimpassa.

Ajoimme autolla maanalaiseen parkkihalliin. Hiukan minua ahdisti mutta heitin sen mielestäni. Onnistui hyvin siihen asti kunnes Jean Louis mainitsi että olemme meren alla. Jaiks! Ei kun nyt ei aleta ajatella sitä. Jean Louisin ystävä jazzmuusikko Ilkka kävi hetken ajan jutskaamassa. Häneen oli hauska tutustua. Puhuimme espanjaa. Suomessa tapaa yllättävän paljon ihmisiä jotka osaavat espanjaa. Sitä olen nyt alkanut ihmetellä. Mieluisa yllätys. Se on minulle vieläkin hassunhauska elämys kun ulkomaalaiset osaavat suomea. Caramba, en saa taivuttaa mieleni mukaan "Jean Louiksen" kun Jorge (siis ulkomaalainen, heh) nuhtelee minua sanoen että "eihän se ole Jean Louiks". Tietysti voi sen tehdä kun hän ei ole paikalla, mutta nytpä en uskalla koska hän lukee varmasti tämän postauksen - hehehe.

Muutama tunti hauskaa, kivaa, kaikenlaista mukavaa. Ensin istuimme kahvilassa pöydän ääressä, sitten siirryimme katsomaan Ericin peliä kentän laitaan. Hui olkoon että olimmekin lähellä pelaajia. Aloin huolestua ja kyselin mitä teen jos pallo lentää kasvoihini. Jean Louis ilmoitti sanovansa saman mitä Catherine Deneuvelle sanottiin vastaanvanlaisessa tilanteessa; "Soit belle et tais-toi." ( = Näytä kauniilta ja ole hiljaa. ) Hah, vastasin että en tiennyt onnistuisiko se minulta täysin.

Mieheni ja Jean Louis uppoutuivat katsomaan peliä, joka oli erittäin jännittävä, mutta kun Jorge ja minä emme siitä paljon ymmärtäneet, meillä oli lisähuvituksia omasta takaa. Nauroimme toisen puolen ihanalle maalivahdille (el portero espanjaksi) ja hänen rennolle lepoasennolleen, sekä sille että toisen puolen portero ei rentoutunut ollenkaan. Opimme toisiltamme sanoja suomi-espanja, kuuntelimme Jorgen korvalappusoitinta, johon hänellä oli kaksoiskuuloke! Vautsi. Nauroimme toisen erotuomarin shortseille ja jaloille aivan häpeämättömästi ja olimme kuin pahaiset kakarat. Ihme että meitä ei heitetty ulos. Otimme kännykkäkameroilla kuvat rennosta porterosta ja erotuomarista jolla oli hassu pantalon ( = housut ), mutta en voi valitettavasti pistää niitä kuvia tähän. Tämä on jo muutenkin huonoa käytöstä. Nuhtelen itseäni.

Eka peli päättyi 3 - 5. Ericin puoli voitti. Heillä oli vihreää peliasuissa ja toisella puolella tummansinistä. Eka peli oli kello 17 - 18, minkä jälkeen menimme tunniksi kahvilaan. Toinen peli olisi ollut kello 19, mutta me muut lähdimme sen alkaessa ja jätimme isän ja pojan sinne.

Klaustrofobiani alkoi melkein oireilla kun jostain syystä lähtöä tehdessämme autolla puomi ei noussutkaan ja jouduimme palaamaan takaisin kahvilan kassalle pyytämään apua. Pääsimme sieltä toisella yrittämällä ja ajelimme kotiin. Jorge oli lähettänyt meiliini pari kännykkäkuvaa paikan päältä. En itse vielä osaa tehdä samaa, mutta nyt opin miten kännykkäkamerallani voi zoomata. Aina jotain lisäoppia. Gracias, Jorge.

Jaah, uusi työpäivä edessä. Kello on 6. Puolitoista tuntia aikaa saada aivot englannin kielelle siihen mennessä kun ensimmäinen puhelinoppilas soittaa. Auttaisiko CNN-kanavan uutiset? Lähden kokeilemaan.

Kyllä oli mukava sunnuntai! Ja lämmin kiitos kaikille kommentoijille. Oli NIIN mukava lukea illalla teidän kommenttinne täältä.

Hyvää uutta viikkoa! Vierailkaa myös toisessa blogissani, Arkiterapeutti Kops. Sivulinkistä, olkaa hyvät.
.