Katsokaapa miten tylsänpulskeaa autiota maisemaa Kirkonkyläntiellä jota pitkin olen tallannut jo 11 vuotta aina kylillä käytyäni. Asun omakotialueella puolen tunnin tallauksen päässä Malmilta, missä seudun palvelut sijaitsevat. Maiseman virikkeettömyys antaa sijaa syventyä ajattelutoimintaan sikäli kun sitä ilmenee. Ympäristön voi sulkea pois ja keskittyä sisäiseen maailmaan. Ipodin kuulokkeet korvissa. Voin elää rytmeissä, espanjan kielessä, kivoissa muisteluissa jos olen juuri palaamassa tapaamisesta ystävän kanssa, miettiä tärkeän mietteen valmiiksi mietinnöksi tai suunnitella tulevaa. Ties mitä mietteitä risteilee maailman lyhimmällä pururadalla. Pari grammaa sahanpurua tipahtaa maahan kun otan korvanapit pois.
Ja sitten taas toisaalta, kameran kanssa kulkiessa, ympäristöä havainnoidessa, näkyykin virikkeiden loputtomuus. Jos olette täällä blogissani aikaisemmin käyneet tunnistanette keltaisen aidan kuvan oikeassa reunassa. Sen arvoituksellisia aukkoja kuvasin maanantaina ja teillekin toin yhteiseen pähkäilyyn. Heh, vasemmalla ylhäällä taitaa tulla se 70T josta samalla kertaa räpsäisin otoksen tänne päiväkirjaan.
Menneiden aikojen kansakoulujen tunnelmaa ja arkkitehtuuria aukeaa ihailtavaksemme yhdessä kohtaa reittiäni. Lepuuttakaa silmiänne tässä.
Ette uskoisi minka määrän arkielämän seikkailuja olen kokenut tuolla reitillä ja Malmin ostoskeskuksen liepeillä ja sisällä. Torilla, liikkeissä, kadulla, aukioilla, ylikulkutunnelissa. Ihmisten kohtaaminen on aina mielenkiintoista, torimyyjien, spurgujen, jehovantodisitajien, katusoittajien, kaupustelijoiden, pummaajien, ulkomaalaisten. Terapiablogissani kertoilin muutaman päivä sitten seikkailustani lähikaupassani jonka kyltti häämöttää tuon keltaisen aidan päädyssä. Kuvat saa muuten klikkaamalla suurenemaan.
ARKITERAPEUTTI KOPS
Mitähän seikkailuja tämäkin päivä tuo tullessaan. Normaalista poiketaan klo 8.30 lähtien kun vesi katkaistaan kadun viemäriputkitöiden vuoksi. Pitääpä varautua siihen hetkohta. Eka puhelinoppilas soittaa kahdeksalta. Mitäs minä vielä tässä istun? Nyt tuli kiire...
ARJEN PIENIÄ ILOJA TEILLE KAIKILLE!
.
Minä istuin pari vuotta tuossa alemmassa kuvassa olevan rakennuksen lasin takana yli 30 vuotta sitten.
VastaaPoistaNo ilmankos heijastuksesi näkyy vieläkin ikkunalasissa :D
VastaaPoistaW., Kummisetä ja Poika kävivät kaikki tuota koulua ,D Ja arvaas mitä oli yläpuolen kuvassa tuossa vasemmalla? Taitaa olla kuvan paikka, ai niin, onkohan se tällä koneella vai kotona. Jo, katsotaan ,D
VastaaPoistaKansa oli kohdallani,
VastaaPoistasuoraan ikkunani alla.
Ja sinulle myös, arjen pieniä iloja toivoo Chaps
VastaaPoistaHei kaikki Malmintuntijat! Taidanpa hakea vielä toisen känsäköylykyvän ärkistöistä...
VastaaPoistaTuo reitti on minullekin todella tuttu. Äitini asuu Malmin keskustassa ja itse Siltamäessä. Lukuisia kertoja on talsittu tuota reittiä joko yksin tai sitten koiran kanssa.
VastaaPoistaMinä olen taas monta kertaa ollut Malmin torilla myymässä käsitöitäni ja katsellut siinä sitä Malmin tohinaa. Monesti olen ajatellut, että siinä torilla vasta näkeekin sen ihmisten kirjon.
Maiju