Thursday, September 20, 2007

BLOGISSA VAI LOKISSA?

.

Birch trees. Koivuja.

Monille suomenkielisille b on sen verran työläs äännettävä että he itseään helpottaen sen p:ksi muuttavat. Kieltenopettajana tiedän kokemuksesta että iso osa opiskelijoista menee sieltä missä aita on matalin ellei heitä kehoiteta ja opasteta oikealle reitille. Tie kunnolliseen viestintään avautuu kun sanoo vieraan kielen sanat sellaisina kuin ne ovat eikä lähde niitä itselleen sopiviksi pykäilemään.

Eri asia on jos samankielisten kanssa leikittelee sanoilla. Suomalaiset ymmärtävät toisiaan näinkin: Ploki, Plokistania, Loki...

Minä en halua itselleni omaksua samaa huvittelutapaa. Blogiani lukee jokunen ei-suomalainen ystäväni enkä viitsi tieten tahtoen vääristää sanoja. Lisäksi kieltenopen ammatti on tuonut mukanaan pienen vastentahtoisuuden ääntää väärin jos sanat voi oikeinkin sanoa. Hmm... voisin kuitenkin huvikseni sanoa blögi. Ehkäpä olen vain tullut allergiseksi niille ääntämisvirheille joita saan koko ajan olla korjaamassa, kuten b:n muuttaminen p:ksi ja g:n k:ksi.

"Se on birch eikä perch. Perch merkitsee orsi."
"Se on birch eikä birds. Yritä sanoa ch aivastusäänteellä tsh."
"Monikko on birches, yritäpä ääntää hiukan pitempään. Ei two birch, vaan two birches."

Puhelinenglannissa ääntämisvaikeudet vielä korostuvat. Kun en näe sanoja jotka oppilas sanoo ja olen täysin kuulemani varassa, on välillä aikamoinen ponnistus käsittää että kuulemani beer soap eli olutsaippua onkin pea soup, siis hernekeitto. Ei biö soup, vaan pii suup, please.

Oppilas puolestaan saa ponnistella ymmärtääkseen minun oikeaa ääntämistäni jos hänellä on sanojen ääntämisestä väärä kuva, eli hän ei ole syventynyt englannin systeemiin vaan lukee sanoja suomen kielen mallilla. Jos hän on koulussa lukenut sanakokeisiin tyylillä "thirteen" on "tee hirteen" ja "dozen" on "dotsen", millä hän voisi ne tajuta oikealla ääntämisellä?

Hullu ilmiö sekin miten ihmiset ovat päässeet koulun englannin ohjelmista läpi ja kuitenkin edelleenkin käyttävät suomen k:ta englannin sanoissa. Car, kitchen, key, cat, cut... Noissa sanoissa ekan äänteen kuuluu "kohahtaa". Suomen k kuulostaa helposti g:ltä englanninkieliseen tai englannin kieleen virittyneeseen korvaan. Siinähän sitten ihmettelen että miksi hän sanoi gut ja paljon aikaa kuluu ennen kuin käsitän että ai hitsi hänhän tarkoitti sanoa cut.

Ei kannata kovin pitkälle uskoa tähän periaatteeseen: "Sanoja vaan peräkkäin, kyllä ne ymmärtää!" Se on hyvä ohje siihen että pitää jostakin aloittaa ja yrittää, mutta todella huono neuvo kieltenopiskeluun ja kielitaidon kehittämiseen ja oikeaan hyvään viestintään.

Kysyn ihan tosissani. Miksi jokainen ei opettele sanoja siten kuin ne ovat? Tajuan kyllä että uusi sana voi aluksi mennä väärin, mutta jos on saanut tiedon siitä miten esimerkiksi THERE pitää sanoa, miksi ihmeessä ekan ja tokan ja viidennensadannen korjaamisen jälkeen vielä sanoo "teö" tai "deö" tai "tere", eikä ota ohjia käsiinsä ja päätä sanoa sen aina oikein? Miksi ei muka itse jaksa sanoa "matsh" (MUCH) ennen kuin siitä huomautetaan, vaan sanoo "mats" (MUTTS = rakkikoiria, piskejä). Much ja there kuuluvat molemmat tavalliseen ydinsanastoon. Olisi hyvä pitää huolta siitä että perussanasto on kunnossa, ja kaikki ne äänteet jotka kuuluvat opeteltavaan kieleen. Se olisi ihan eri asia jos oppilas ei olisi kertakaikkiaan saanut jotain äännettä ulos suustaan, mutta kun he huomauttamisen jälkeen sen osaavat, miksi eivät sen jälkeen itse sitä käytä? Tärkkiä selkärankaan!
.

2 comments:

  1. Hi Rita,

    Beautiful picture and I like the cupture.

    My blog is about photography and Holland also my dail adventures :)

    Be welcome to visit my blog :)

    ReplyDelete
  2. No mikä tosa, yrittäkööt englantilaiset ääntää oikein :

    tuli
    tuuli
    tulli
    tuulla

    ReplyDelete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.