Wednesday, September 05, 2007

ERILAINEN KÄVELYLENKKI

.
Pukinmäen R-kioski ja posti.

Postilaatikossa oli eilen tieto että olen saanut isokokoisen kirjeen joka on noudettavissa Pukinmäen eli Puksun postista. Kohtalaisen kaukana meistä. Saamani kortti ei kertonut aukioloaikoja, joten en viitsinyt odottaa puolisoa plus autoa kotiin, vaan päätin yhdistää postissa käynnin päivittäiseen kävelylenkkiini. Aurinkoinen sääkin.

Se oli hyvä päätös. Kävelin sinne 40 minuutissa, sain lähetykseni ja aukioloajat selvisivät. Klo 21:een asti auki joka päivä, ja viikonloppuisinkin ovat auki. Ei hassumpaa jos toistekin käyn. Aika kauan olin odotellut että Helena Rubinstein lähettää lahjani, kasvoveden ja ihovoiteen. Sen ja sen arvoisen lahjan saa ostamalla niin ja niin paljon tuotteita. Olin ostanut niin ja niin paljon.

Pistäydyin Puksun Alepaan kun kerran seudulla vierailin. En halunnut isoja kantamuksia, mutta Elovenaa täytyi ostaa. Ostin sen lisäksi pari Reilun kaupan banaania ja ituja. Terveellinen linja. Pieniä suunnistamisvaikeuksia oudossa liikkeessä. Töppöilin ostoskorin kanssa ja jouduin palaamaan kassan ohi palauttamaan sen. Kohta joku kirjoittaa varmaankin minun törttöilyistäni blogissa

AASIAKAS.NET

jonne voi lähettää juttuja idioottimaisista asiakkaista. Sen kun vaan. Ei haittaa pisaraakaan. On terve itsetunto, terveellisen ruokavalion lisäksi.

Huomiota herättävän kapea jalkakäytävä, ajattelin kulkiessani Eskolantietä takaisin päin. Väistin reippaasti minua kohti pyöräilevää naista, jonka suupielessä roihusi savuke, ohitin vanhan pariskunnan jonka naisella kärysi rööki handussa, autot kulkivat hyvin läheltä katua pitkin joka sekin vaikutti kapealta. Aurinko paljasti kuljettajat selkeästi. Pari puhui kännykkään ajaessaan. Yksi piti päätään eriskummallisessa asennossa leuka pystyssä. Auton tultua lähemmäs huomasin että kuski ajeli partaansa leuan alta. Muutakin outoa silmäni havaitsivat. Yhdellä parvekkeella seisoi nuorehko mies yläruumis paljaana, poltti saveketta ja karisteli tuhkat muina miehinä kadulle. Siirryin toiselle puolelle katua jotta en joutunut kulkemaan hänen parvekkeensa alta ja saamaan tuhkaa tukkani sisään.

Palasin osaksi eri reittiä kuin mitä olin tullut ja huomasin pääseväni kotiin 35 minuutissa. Otin uuden kuvan tuosta mielikuvitusta kiehtovasta talosta, josta olin jo eilen postanut yhden otoksen toiseen blogiini,

ARKITERAPEUTTI KOPS




Se oli tavallisuudesta poikkeava kävelylenkki. Arjen seikkailu. Aikaa meni yhteensä puolitoista tuntia. Olin oikein tyytyväinen. On energiaa jatkaa töitä, ja huomisaamuna saamme taas kaurapuuroa. Elovenapaketti rapisi jo uhkaavasti tyhjyyttään.
.

9 comments:

  1. Sinun kierrosta tuskin huomattiin :)
    Juttuja täälläkin:
    /Hannele

    ReplyDelete
  2. (eikö siellä sellasta, et osta 3 ja maksa 2 ja sitten kaapit täynnä Elovenaa :)

    ReplyDelete
  3. Kiitti tuosta linkistä!

    Kaappiin kertyy helposti vanhaa kamaa jos ostelee paljoustarjouksista. Heitin juuri menemään yhden pussikeiton joka oli mennyt vanhaksi lokakuussa 2005 :D

    ReplyDelete
  4. Pitänee käydä tutustumassa tuohon linkkivinkkiisi. Siellä olen varmaan minäkin, jos sinne pääsee törttöilystä :)

    ReplyDelete
  5. Se on kiinnostava blogi monessakin mielessä. Minä katselen arkipsykologian ja arkifilosofian kuvakulmasta :)

    ReplyDelete
  6. "Se oli tavallisuudesta poikkeava kävelylenkki. Arjen seikkailu. "

    Tuollaiset arjen seikkailut tuovat tahan ja nyt hetkeen onnea. Eiko vain! Pienista asioista suuri ilo! ;o)

    Virtuaaliset vilkutukset taalta Pariisin seudulta ;o)
    Hauskoja syksyisia kavelymatkoja/retkia.

    ReplyDelete
  7. Haha, nyt sitten selvisi mistä meidänkin kassatoimiston seinälle oli ilmestynyt lista tyypillisiä kassa-asiointeja ja ääliö-asiakkaita ;) "Ai se ei lue sitä koodia, se on varmaan sitten ilmainen!" ym. Joskus itsekin mietin että moisista voisi kirjoittaa kirjan, mutta toi nettisivusto ajanee hyvin asian.

    ReplyDelete
  8. Qu'elle belle maison!!!!

    ReplyDelete
  9. Em

    Olen aina osannut nauttia arjen iloista ja pikkuasioista. Kiva kun tulit käymään.

    A-R

    Jutut ovat itse asiassa aika opettavaisia. Ei monikaan tule ajatelleeksi että myyjät ja kassat joutuvat kuulemaan samat "vitsit" aina uudelleen eivätkä pysty hymyilemään.

    Lyliane

    I was so busy yesterday I didn't have the energy to comment on my post in English, sorry about that.

    I see that house sometimes on my daily walk, and I took a picture of it to put it on the blog.

    Très belle.

    ReplyDelete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.