Friday, May 23, 2008

OPETELLAAN LUKEMAAN



Suomen kieltä voi oppia lukemaan ja kirjoittamaan naurettavan suoraviivaisesti verrattuna englantiin. Englantia  opettaessa törmään kuitenkin aina siihen että aikuisopiskelijoillani ei ole aikaisempaa tietoa eikä tuntumaa siitä mikä on kirjaimen yhteys äänteeseen, tai edes että ne ovat eri asia. Kieltenopiskelu selkiytyy valtavasti jos älyää mikä on systeemi ääntämisen ja kirjoituksen suhteen. 

Eilen en saanut millään kuvaa pistetyksi tähän blogiin, mutta Kops-blogiini sain, ja aloitin jo siellä tuon kuvan oppimateriaalin pohdiskelun. Kirja on esikouluopetukseen tarkoitettu Ällitälli... Kirjan nimessä esiintyy l- ja i-kirjaimia, joiden häiritsevää samankaltaisuutta ihmettelen. Iso i näyttää samalta kuin pieni L. "Aamulla ja illalla" - selkeät sanat. "Illalla ja aamulla" - siinä pitää tukeutua lauseyhteyteen. Sanoista saa kyllä lukiessa selvää jos kieli on muuten tuttu.

Katselen sanaa "aurinko" tuossa materiaalissa. Tehdäänköhän koulussa selväksi että n-kirjain on siinä sanassa äng-äänteen tilalla? Kerrotaankohan äng-äänteestä siinä vaiheessä kun opetetaan lukemaan? Se auttaisi myöhempää vieraiden kielten opiskelua. Suomen kielessä ovat aika harvassa tapaukset joissa kirjoitus ei tarkkaan myötäile ääntämistä. Äng-äänne on hyvä esimerkki siitä että joka äänteelle ei ole omaa kirjainta.

UINTI, NIIN, NOIN - N-kirjain tarkoittaa n-äännettä

AURINKO, ANKKA, KENKÄ - k:n edellä N:stä tulee äng-äänne.

Myös englannissa:  THANKS

En ole kieltenopiskelijoissani törmännyt yhteenkään jota olisi aikaisemmin luontevasti opetettu katselemaan, kuulostelemaan ja tunnustelemaan englannin kielen ääntämisen ja kirjoituksen suhdetta. Kaikilla ei edes ole foneettisen äännekirjoituksen tuntemusta, ja äärimmäisen harvat tajuavat että spelling on suomeksi kirjoitus. Siinä on haastetta kun yrittää sen saattaa suomenkielisen tajuntaan. Kun vanhempi polvi kysyy että eikös se ole tavaaminen, en tiedä mistä päästä lähtisin selkiyttämään käsitystä "tavaamisesta". Sanat voi "tavata" kirjaimina tai äänteinä. Ja mitä sitten kukin tavaamisella tarkoittaa. Aika harva tiedostaa selvästi senkään että kirjaimet edustavat äänteitä, kirjaimet ovat symboleja, vieraassa kielessä pitää oppia eri symboliikka ja systeemi. 

Aikuisopiskelijat kyselevät mistä voisivat tietää miten englannin sanat äännetään. Se on erittäin hyvä ja tervetullut kysymys kun aloitan kurssittamisen. Siitä kannattaa lähteä liikkeelle ja sitä pohjustaa. Jotkut näkevät valon aikaisemmin, jotkut myöhemmin, mutta silloin on päästy asian ytimeen kun ihminen alkaa itse päätellä ja yhdistää asioita. Silloin muistuu mieleeni yksi jos toinenkin lapsikaverini, joiden suusta kuulin lauseen: "Opin eilen lukemaan." Se oivallus herää kirjaimellisesti yhtenä päivänä. Ja siitä eteenpäin suhde on muuttunut. Oppi ei enää tule ulkoa, vaan sisältä.


 

3 comments:

  1. Niin, uusi kielei, uudet kirjoitussaannöt, niinhän se.

    Minä opin lukemaan ja kirjoittamaan saman aikaan, lattialla maatessa, olinko 6-vuotia, kun rupesin kirjoittamaan sanoja, en toki heti hoksannut eroa MATO ja MATTO, mutta koulun alkaessa syksyllä luin sujuvasta ja siitäkö hallaa tuli.
    Kuorossa (!!) koko luokan piti opetella aakkosia yhdessä, väsyin heti alkuun koko hommaan... Ei yhtikäs mitään tekemistä meille lvilleille lukutaistoisille.

    ReplyDelete
  2. Uusi kieli, uudet kirjoitussäännöt,
    kirjoitin kait

    ReplyDelete
  3. Hannele: Enpä muista sitä miten itse opin lukemaan! Olisi kiva muistaa. Sen muistan että Aku Ankasta harjoittelin tekstiä kopioimaan :)

    Kauhean huonoa suunnittelua jos ei keksitä mitään varasuunnitelmaa siihen että jotkut koululaisista jo osaavat lukea...

    ReplyDelete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.