Saturday, October 04, 2008

Koiran kuuluu kuulua



Sähäkän näköinen kyltti koirapuistossa, eikö totta? Halusin ikuistaa sen kuvaksi blogiin, mutta tuon parempaa otosta en ehtinyt jäädä kehittelemään. Kävelypolulla seistessäni aidan viereen säntäsi joku koirankuonolainen minulle räkyttämään. Niin pitääkin. Vahtikoiran valppaus kuuluu koiran luontoon, ja kuuluu kuuluakin. Haukuntakin kuului kauas. Onneksi hurtta pysyi aitauksen sisäpuolella. Jatkoin matkaani noissa uusissa maisemissa joihin kerran osuin kun lähdin seikkailemaan joulukoristetehtaan takamaastoon. Kaupunginosa on Pukinmäki, Bocksbacka. 

Nousin puoli 5. Hyvä olo, selkä ei enää vaivaa. Eilen perjantaina jouduin tekemään aika tiiviin työpäivän johon liittyi tietokoneen ääressä istumista ja kirjoittamista. Ei ihme että selkäruoto kipunoi illalla. Telkkaria katsellessa tapailin sopivaa asentoa sohvalla, mutta ei oikein luonnistunut. Levitaatio olisi tuonut helpotuksen. 

Hyvin nukuttu yö korjasi asian. Tänään on helpompi työpäivä. Voin säännöstellä koneen ääressä istumista. Olemme etsineet mainoksia sellaisista tietokonepöydistä joiden korkeutta voi säätää. Sellaisen ääressä pääsisi vuorottelemaan istumista ja seisomista. Blogejakin saisi luetuksi seisten. Toistaiseksi ei ole näkynyt kuin pari vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei kutsunut. Muovit ja häkkyrät eivät ole minun mieleeni. 

Säännöstelystä puheenollen, eiköhän ole aika nousta jaloittelemaan. Keittiössä saattaa olla toinenkin kuppi aamukahvia minua odottamassa ja lukemattomia lehtiä. Äsken satoi reippaasti. Lehdenjakajilla mahtaa olla kosteaa.


9 comments:

  1. Vahtikoiran naapurina ei ole kiva olla, kun vahtii joka lintua, mikä liikkuu...

    ReplyDelete
  2. Yhdet omakotitalossa asuvat tutut kertovat että ohikulkijat eivät tahdo tottua siihen että heidän koiransa ryntää aina haukkumaan kaikkia kadulla liikkuvia aidan takaa. Jotkut ihmiset kuulemma suuttuvat ja alkavat haukkua takaisin. Aika ikävää puolin ja toisin.

    ReplyDelete
  3. toissapäivänä yönä oli satanut vettä, viime yönä oli niin hyvä keli eli ei sateinen. Olen lehtijakajana myös Kotkassa, jaan kymen sanomat ja hesaria, muita lehtiä.. :) Kyllä, syksyn aikana lehtijakajilla on kostea lehtien kaa.

    ReplyDelete
  4. HEISKA: Ai miten kiva "tavata" lehdenjakaja :) Te tuotte iloa monille. Minun mieheni nauttii aamusta Hesaria lukien, samoin kuin niin moni muukin.

    ReplyDelete
  5. Peninkuuluma = n. 10 kilometriä.
    Pienikoila sanoo:- Kilttiä on, jos ei hauku paljoa, vähän saa haukkua outoa autoa . . .

    Suosittelen taitavaa kiropraktikkoa ja selkävoimistelua.
    KP rusnautti kerran, ja elinikäinen selkävaivani parani, vika oli elimellinen. Sinun taitaa olla työpaikkahakuinen . . .
    Reippaat kävelyretkesi varmaan auttavat paljon. Paranemisia! voivottaa myös Pienikoila. Eikun toitottaa

    ReplyDelete
  6. UTUKKA: Minulla ei ole koskaan ollut koiraa mutta faijalla oli kun olin pikkulapsi. Se oli Suomenpystykorva, nimeltään Peni :) Sieltä asti ollut suosikkikoirani. Kovia haukkumaan kuulemma.

    Selkä: Ei tämä mikään diskovamma ole :D Jännitysniska sekä sitkeästi pysyvä vaiva kun muutama vuosi sitten venäytin sakroilikanivelen. Kaksi ekaa vuotta h-tillisiä kipuja, nykyään enää peijakkaanmoisia, jos aina sitäkään.

    ReplyDelete
  7. Ei sellainen koira sovi tiheälle omakotilueelle.

    ReplyDelete
  8. Ei sellainen koira sovi tiheälle omakotilueelle.

    ReplyDelete
  9. Keskikokoinen snautseri, kiva koira se on, haukkuu vähän sen merkiksi että tuntematomat osaavat olla kunnolla :) Helppo sanoa, kun tunnen koiran.

    Meidän lähellä on yksi susikoira jonka haukkua hätkähdän ohikulkiessa - aika hurja haukunta. En viitsi usein kävellä sitä kautta.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)