Monday, November 02, 2015

Viimeiset vaahteranlehdet


Muuttolintuystäväni Aila lennähti Suomeen vähäksi aikaa ennen kuin palasi takaisin nykyiseen kotimaahansa Vietnamiin. Kaihoisa ajatella häntä mutta toisaalta se on "vain" neljän vuoden pesti. Tapasimme ostoskeskus Itiksessä kuten meillä on tapana.


Ailan ohella hyvästelin värikylläisen syksymme. Itiksestä löytyi näin kaunis kuvauskohde; kahisevan kutsuva vaahteranlehtimatto lähellä Stoaa. Kyllä se nyt alkaa olla menoa lehdettömien puiden kautta kohti. Marras- joulukuussa ihastelemme pimeitä taivaita, puiden siluetteja, tähtiä ja kuuta. Uusi lumoava ajanjakso alkaa. 



16 comments:

  1. Kauniit ja iloiset värit vaahteranlehtien jäähyväiskuvissa.
    Täälläkin kahlataan plataaneista sataneissa lehtikinoksissa. Marraskuussa aamu- ja iltaruskojen värit taivaalla ovat uskomattoman kauniita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tämä niin kaunista, kuin taidenäyttelyssä mutta todellisuus on tarua ihmeellisempää - tavalla :)

      Delete
  2. Replies
    1. Melkein kuin Ruotsin lipussa. Vad kul ! :) ♥

      Delete
  3. Haikean romanttista.;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä. Kaihoa, haikeutta, hyvästelyä... Ja Kanadan lippu :D

      Delete
  4. Kuvistasi kuulee lehtien kahinan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin kuulee! Kun on olemassa sielun silmät
      niin ehkäpä on myös sielun korvat )

      Delete
  5. Minusta näissä kuvissa on kaihoisat värit ja valo. :)
    Todella kaunista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Värit ja valot olivat hieno yllätys.
      Otin kuvat aamupäivän reilussa valossa
      ja jalkakäytävä oli harmaa eikä noin
      sinihohtoinen. Joku taikatemppu :)

      Delete
  6. "Syksyn lehti maahan ehti, siinäkin soi blues.."

    ReplyDelete
    Replies
    1. Briljantti valinta - Blues sopii tähän wow niin hienosti.
      Ja saksofonilla soitettu sellainen :)

      Delete
  7. Voi Rita, minusta marraskuussa ei ole mitään lumoavaa. Voisin nukkua koko kuukauden tai olla jossakin lämpimässä paikassa ja palata sitten nauttimaan joulukuun valkoisista hangista, joita harvemmin on täällä meilläpäin, mutta kun matkustan pohjoiseen niin sieltä löydän Joulun :)
    Pikkuveljeni syntymäpäivä on ollut marraskuun ainoa valopilkku, sainhan odottaa häntä seitsemän pitkän pitkää vuotta ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika monet taitavat olla samaa mieltä kanssasi, ja manailevat marraskuuta.
      Hyvä että sentään yksi valopilkku löytyy :) Minullakin on pikkuveli.
      Saanen tyrkyttää sinulle vielä yhtä kivaa puolta marraskuusta - kun tiedän
      että olet himolukija. Ajattele miten ihana ajatus on käpertyä nojatuoliin
      takkatulen ääreen kirjan kanssa. Rakastan sitä ajatusta vaikka meillä ei
      edes ole nojatuolia :D

      Delete
  8. Replies
    1. Kiitos kommentista ja sydämestä ♥ :)

      Delete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)