Friday, November 24, 2017

Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu


Kirjailija: Astrid Lindgren
Teos: Peppi Pitkätossu 
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1946
Kuvittaja: Ingrid Vang Nyman
Kustantaja: WSOY (2017)
Alkuperäisteos: Pippi Långstrump
Suomennos (uusi versio) Kristiina Rikman
Sivuja: 149
Kovakantinen

Sen jälkeen kun Peppi pitkätossu muuttaa Tommin ja Annikan naapuriin heidän ei tarvitse enää koskaan aamuisin miettiä mahtaako tänään tapahtua jotain hauskaa vai onko edessä tylsä päivä. 

"Merkillisempää tyttöä eivät Tommi ja Annika olleet ikinä nähneet. Tältä Peppi näytti: Hänellä oli porkkananpunainen tukka, joka oli letitetty tiukasti kahdelle suorana sojottavalle palmikolle. Nenä oli kuin pikkuruinen peruna ja kirjavanaan kesakoita. Nenän alla oli leveä suu täynnä terveitä, valkoisia hampaita. Mekko oli vallan eriskummallinen. Peppi oli ommellut sen itse. Sen oli tarkoitus olla sinikukallinen, mutta kangas oli loppunut kesken, joten Peppi oli ommellut sinne tänne pieniä punaisia sydämiä..." 

Ja tietysti ne eriparisukat. Minun kaksi pientä tyttökaveriani, Mei ja Nia, ovat aina rakastaneet Peppiä. Yhteen aikaan he käyttivät eriparisia sukkia ja halusivat joka kerran meillä vieraillessaan katsoa Peppi-DVD:n. Paistoin heille joskus lettuja Pepin kunniaksi. Kävimme hyviä keskusteluja käytöstavoista kun olimme ensin nauraneet Pepin käytökselle kahvikutsuilla missä hän upotti naamansa kakkuun. 



Alkuperäiskuvitus. Muistan lapsuudesta mielihyvää tuntien.

Astrid Lindgren (1907 - 2002) oli tarmokas ihmisoikeuksien ja eläinten puolesta taisteleva luonnonsuojelija. Hänen tarmonsa näkyy Pepissäkin, maailman vahvimmassa pikkutytössä, heikkojen puolustajassa ja oman tiensä kulkijassa, jolla ei ole sovinnaisia käytöstapoja mutta jolla on sydän paikallaan. Kirja sai aikanaan melkoista arvostelua lastenkasvattajilta joilla oli nuttura kireällä. Kieltämättä Pepin nenäkäs suorapuheisuus ja valehtelunhalu hienokseltaan kauhistavat, mutta ne pitää osata asettaa oikeisiin raameihin. Hänhän ei ole käynyt koulua eikä hänellä ole vanhempia. 

Yhtenä päivänä Peppi kokeilee koulunkäyntiä. Opettaja sanoo: "No, Peppi, kertoisitko minulle paljonko on seitsemän ynnä viisi?" Peppi katsoi opettajaa hämmästyneenä ja epäuskoisena: "No, jos sinä et itse sitä tiedä, niin en kai minä sitä sinulle kerro!" 

Peppi-kirjoja on julkaistu 70 kielellä. Astrid Lindgren sanoi: "Haluan kirjoittaa ihmisille, jotka kykenevät ihmeisiin.Lapsilla on se kyky, kun he lukevat. Siksi lapset tarvitsevat kirjoja." 


Sirkuksessa Peppi hypähtää taitotemppuilija Miss Carmencitan taakse hevosen selkään ja liittyy nuorallatanssija Miss Elviran seuraan yläilmoihin. Yleisö alkaa kannustaa "punatukkaista tyttöä" mutta sirkusväki on raivoissaan. Arvannette (tai muistanette) mitä tapahtuu kun areenalle astuu Aadolf, maailman vahvin mies. Kuka haluaa haastaa hänet?

Pidän lukujen nimistä. Niistä saa idean siitä mitä tulee tapahtumaan, ja kun lukee toista kertaa, muistaa mihin kohtaan Pepin tarinassa ollaan menossa. 

Peppi on hippasilla poliisien kanssa

Pepillä käy varkaita

Peppi osallistuu kahvikutsuille



Onko teissä ketään joka ei olisi lukenut Peppi Pitkätossua?

Tai nähnyt TV-sarjaa?

Täältä voi lukea lisää ja tilata: Adlibris.

28 comments:

  1. Pepit on ihan parhautta <3 Taika on nyt ihastunut Peppiin <3 Mukavaa viikonloppua :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No teillä on sitten hassunhauskat Peppiajat meneillään 😀
      Hyvät viikonloput ! 🐔

      Delete
  2. Voi ihana Peppi! Kävin viime kesänä lastenlasten kanssa katsomassa Peppiä kesäteatterissa. Lukupiirissämme luimme Astrid Lindgrenin elämänkerran ja kävimme läpi paljon Lindgrenin tuotantoa, kuten esim Peppiä. Peppi on niin hieno tarina, että tuntuu ihan uskomattomalta etteivät kustantajat ottaneet sitä tuotantoonsa, kunnes yksi pieni kustantamo sen teki. - Onneksi meille kaikille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peppi kesäteatterissa on varmaan ollut eloista kokemus 🎀 Lukupiiri kuulostaa aivan upealta, voi ryhmässä jakaa ajatuksiaan ja oppia monenmoista siinä kivan yhdessäolon ohessa. En ollut kuullutkaan että Peppiä ei ensin haluttu julkaista. Monille muillekin maailman kuuluisuuksille on käynyt samoin. Onni tosiaan että meiltä ei pimitetty Peppiä ❤️

      Delete
  3. Hurraa ja suurkiitos: tämän hauskemmin ei tahmainen aamu voisi alkaa kuin Pepin pisamaisella, nauravaisella naamalla ja herra Tossavaisen kunnioittavalla kumarruksella:)

    Peppi oli tälläisen kiltin-tytön-syndroomaisen, mutta sielultaan ja meiningiltään rasavillin tytön suuri sankari ja esikuva. Peppi, joka rikkoi tyttöjen lasikaton!! Valitsemasi kuvat ovat ihanan nostalgiset,joten ei kuin anarkistisesti eriparisukat Pepin kunniaksi jalkaan ja hilpeästi tassuttelemaan kohti viikonloppua:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tästä siis sukeutui pisamaisen pirteyden ja apinaisuuden aamu sielläkin 😀🐒 Peppi innoittaa minuakin, haluan poiketa valtavirrasta ja saada asioita aikaan, samalla kun kuljen omaa tietäni 🙂Ihmeelllistä katsella pitkästä aikaa noita lapsuudesta tuttuja kuvia. Piparien leivontakuva onkin ajankohtainen. Tein ekat joulutortut tällä viikolla. Kivaa viikonloppua !

      Delete
  4. lapsenlapset tykkää ❤️

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukavaa. Saavat lukea alkuperäiskielellä ❣️

      Delete
  5. Kyllä minä olen lukenut kaikki kirjat pienenä. Tv sarjaa en ole koskaan nähnyt. Kumma kun en muistanut näitä kirjoja kun pojat oli pieniä. Minä luin heille kyllä aika paljon. Osku kirjoista pidimme kaikki,ne oli tosi mukavia lukea, mummolaan mennessä ja tullessa luin aina yhden kirjan. Mutta onhan meillä yksi lapsenlapsi kasvamassa jos vaikka silloin olisi Pepin aika palata luettavien listalle. Kiitos sinulle tästä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lukuhetket on ihania vanhempien ja lasten välillä. Meillä ei omia mutta paljon olen lukenut kavereitten ja sukulaisten lapsille 🙂Osku - kirjoja en muistakaan, pitää googlata. Uskon että Pepistä riittää iloa vielä monille tuleville sukupolville ❤️

      Delete
    2. Niin Osku kirjat on Jukka Parkkisen kirjoittamat ja suosittelen lukemaan tietysti järjestyksessä. Meitä iskän kanssa nauratti moni asia minun lukiessani autossa mikä meni pojilta ohi. Eli siinä on aikuiselle myös mukavaa luettavaa.

      Delete
    3. Googlasin. Vaikuttaa hyvältä huumorilta, ehkä ei tosiaankaan kaikilta osin aukea pienemmille 🙂

      Delete
  6. Eipä taida montaa löytyä, joka ei olisi Peppiä lukenut..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saa nähdä ilmoittautuuko kukaan... 😀

      Delete
  7. Maailman vahvin tyttö♥ Meidän lasten yksi ehdoton suosikki oli juurikin Peppi..samoja kirjoja on luettu niin että lehdet ovat ihan kuluneita:) Tv.stä tuli sarjanakin aina välillä ja sitä kyllä lapset halusivat innoissaan katsoa..En usko että Pepin suosio koskaan lakkaa:) Mukavaa viikonloppua❤

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pepin suosio ei ole lakannut ainakaan minun kohdallani, kun edelleenkin luen 😀 Teillä ilmeisen suuressa kulutuksessa kun lehdetkin kuluneita. Minulla on joku rakas kirja kulunut käytössä niin että olen ostanut uuden kappaleen ❤️ Jonkun pokkarin olen korvannut kovakantisella. Rentouttavaa viikonloppua - ai niin, saatatkin olla töissä... Joka tapauksessa hyvää viikonloppua !

      Delete
  8. Täälläkin Peppi on luettu ja aikoinaan lapsille hankitut kirjat tarkoin säilytetty lastenlapsia silmällä pitäen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Peppikirjat ovat hyvää perintöä 🙂

      Delete
  9. Peppi on aina ollut suosikkini Astrid Lindgrenin kirjoista. Peppi on ihana kirjana. Satuja tarvitaan aina ja lapsille lukeminen kannattaa ja lasten lukemista kannattaa kannustaa. tv-sarjat ja elokuvat on katsottu suurella mielenkiinnolla. Ja katsottu näytelmäversiot.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minunkin suosikkini ❤️TV-sarjan näyttelijä oli mitä sopivin Peppi. Olen nähnyt vain yhden Peppi-elokuvan - vahingossa - kun menin kerran väärään leffaan teini-ikäisenä. Ensin kauhistuin, mutta kun en kehdannut poistuakaan, jäin katsomaan ja tykkäsin 😀Sinä oletkin koonnut ison määrän Peppikokemuksia 🙂

      Delete
  10. "Peppi" on ihana klassikko. Harmi että nämäkin tarinat ovat nyttemmin joutuneet sensuurin kouriin.
    Omakohtaisia muistoja on mm. lapsuuden leikkimökki ja iso lauma serkuksia, leikimme myös Peppi Pitkätossua. Italiassa ostin yhden VHS-kasetin 1960-luvun ihanaa TV-sarjaa, jota aloin innokkaasti esitellä, mutta ruudulle lävähtikin karmea italialainen tunnusmusiikki. Italiaksi tunnareita on ainakin kolme, kaikki huonoja. :D Yhdessä lauletaan alkuperäinen laulu, mutta liioitellun lapsellisella äänellä. No niin, päivän narinat naristu... Kiitos nostalgisesta postauksesta!
    Mukavaa viikonloppua! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on niin totta että itseltä voi mennä nautinto pilalle jos on "väärällä" äänellä, väärällä kielellä, väärällä näyttelijällä jne korvattu se tuttu hyväksi koettu alkuperäinen versio. Sensuuri on silloin hyvä jos on jotain häiritsevän loukkaavaa poistettu kuten .... (poistuvien askelin kopinaa).... Piti kipaista katsomaan kirjasta miten "neekerikuningas" on tässä uusitussa versiossa; se on "Etelämeren kuningas". Hyvä niin 🙂

      Meillä ei näy tätänykyä satelliitti-TV, joten en näe eri kielille dubattuja sarjoja. Yhteen aikaan näin aina silloin tällöin. On se hiukan outoa kun tuttu sarja on eri kielellä, vaikka saattaa olla hauskaakin. Långstrumpia haluan katsoa / kuunnella vain på riksvenska, mutta kyllä sitä mielellään voi suomeksi lukea kirjasta.

      Trevlig helg !

      Delete
    2. Ja hei taas! :) Löysin Youtubesta jouluaiheisen jakso italiaksi: https://www.youtube.com/watch?v=No05xr_J2oA. (Siinä esim. leivotaan pipareita.) Monesti olen katsonut erittäin hyvin italiaksi dubattuja ohjelmia/elokuvia, mutta tämä ei valitettavasti kuulu niihin. Vai mitä mieltä sinä olet?

      Delete
    3. Santo cielo !!! Tunnuslaulun esittäjän ääni on ihan luonnoton ja kamala 😀Kuin vanhasta Rita Pavone - iskelmästä. Ei Rita Pavonessa vikaa, mutta eipä se Calzelungheen sovi. Kiitti linkistä. Taidan katsella sitä lisää kun on jouluaiheinen jakso ❤️ 🇮🇹

      Delete
  11. Vauhdikas Peppi valloittaa ja viehättää uusia sukupolvia ja aina vain viihdyttää tätäkin vanhaa lukijaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva että sinäkin pidät Pepistä. Vauhdikas on juuri häneen sopiva adjektiivi. 🙂

      Delete
    2. En ikinä ole katsonut elokuva-Peppia, enkä varmaan osaisi/voisi, koska äidin lukema Peppi on pikkuisena ollut niin tärkeä. Olen syntynyt vuonna 1945, en tiedä milloin on ollut ensimmäinen suomennos, mutta aika pian. Taustaselitys: olen melkein kuollut vesirokkoon kolmen kuukauden ikäisenä, siitä säikähtäneenä oppinut kävelemään ja puhumaan siitä kolmen kuukauden päästä, joten olen mennyt ja tullut aivan pienenä. Jostain syystä laulut ja runot olivat ne sysäys, ehkä ne olisivat sitä kaikille. Pikku Marjan eläinkirja, Laura Latvalan aakkoskirja, oli ensimmäinen "oma" kirjani, sitten jo tuli Peppi. Kirjat ovat kadonneet, perhe muutti koko ajan ja koti hajosi kun olin 17-vuotias.

      Sen takia kyllä toivon, että vanhemmat jaksavat lukea lapsilleen vaikka olisi kuinka kamalan stressaavaa elämää. Siinä on aika tavalla terve perusta, jos minän perusrakennusaineksiksi tulee hyvä kirjallisuus.

      Delete
    3. Sinulla on hieno yhteys Peppikirjoihin ❤️Minulle ei paljonkaan luettu kotona kun olin lapsi, mutta heti kun opin lukemaan minusta tuli lukutoukka 🙂Isoäiti luki minulle joskus Hanhiemon lipasta ja yritti päästä vähemmällä, käänsi jossain kohdassa kaksi sivua kerralla eteenpäin. Minä kuuntelin loppuun kohteliaana lapsena ja sitten huomautin että tästä jäi yksi aukeama väliin 😀Kiitos kommentista, eritoten viimeisestä virkkeestä. 🌹

      Delete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.