Thursday, May 31, 2018

L.M. Montgomeryn Runotyön jalanjäljissä


Esiintymiskoroke Kansallisteatterin Lavaklubilla juuri ennen uutuuskirjan esittelyä. Kutkuttavaa odotuksen iloa Lucy Maud Montgomeryn ja pienen runotytön ihailijoista koostuvan yleisön joukossa. Kuohuviinilasi kädessä nautin ilmapiiristä ja ajattelin tyttökirja-ajatuksia. 


Ilouutinen monille: Runotytön tarina jatkuu. Maineikkaat suomalaiset kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies, Runotytön lukijat ja hartaat ihailijat kouluvuosistaan lähtien, ovat kirjoittaneet romaanin Emilia Kent rakastetun kanadalaisen mestarin hengessä. 

Siitä lisää WSOY:n sivuilla: klik


Tunnelma tiivistyi kun näyttelijä ja muusikko Vuokko Hovatta luki julkaisemistilaisuuden aluksi näytteen toisesta luvusta, tulkiten tekstiä teoksen ansaitsemalla herkkyydellä. 

"Sinä iltana Tuulen tyttö oli kujeilevalla tuulella. Nurmelle laskeutuvat varjot leikkivät vihreää vasten ja koivujen lehdet näyttivät siltä kuin ne olisivat juorunneet keskenään, niin vilkkaasti ne lepattivat. Emilia heitti villashaalin hartioilleen ja istahti valkoiselle puupenkille talon eteen apilojen keskelle." 

Herättää suloisia tuntemuksia. Kuulostaa aidolta. Kuulostaa L.M. Montgomeryltä. Rakkaus luontoon. Ihminen luonnon keskellä. Puutarhassa, metsäpoluilla, kedolla. 

Tilaisuuden loppupuolella Hovatta luki toisenkin otteen. Se oli keskustelu taiteesta. En ole vielä omassa lukemisessa edennyt niin pitkälle, mutta tiedän että tulen lukemaan sen nauttien. Se herätti paljon ajatuksia, joita aion kypsytellä omassa rauhassani. Mainiota. 


Kustannustoimittaja Essi Kytöhonka (oikealla) kertoi siitä pyörryttävästä riemusta jonka valtaan joutui kun pääsi kirjaa toimittamaan. Hurmoksen, tai ainakin suuren mielihyvän vallassa tekijätkin ovat epäilemättä romaania luoneet. Sen saattoi aistia kun kuunteli heidän kertoilevan tyttöaikaisista lukumuistoistaan, suhteestaan Runotyttö-kirjoihin ja tämän jatko-osan kirjoittamisen vaiheista. Yleisö kuunteli herkeämättömän kiinnostuneena. Miehiäkin näkyi joukossa. 


Sanoinkuvaamaton ilo ja nautinto edessäpäin. Minulla on kaikki kolme Runotyttöä englanninkielisinä. Aloitin ensimmäistä eilen, äärettömän onnellisena siitä että muistan sen niin huonosti. Anna-sarja kului käsissäni aikanaan riekaleiksi mutta Emilian olen tainnut lukea vain kaksi kertaa. Ekan kerran suomeksi ja toisen kerran englanniksi. 


Mikä hieno elämys kuunnella noita kahta kirjailija-asiantuntijaa. Tunsin jalostuvani. He haastattelivat toisiaan ja osasivat kysyä monenmoista innostavaa. Syitä siihen miksi he ovat niin viehättyneitä Runotytöstä mainittiin useita. Suurin syy lienee Emilian vaiheet kirjoittajana. Satu Koskimies kertoi palaavansa aina uudelleen lukemaan etenkin sarjan kolmatta osaa jossa Emilia on aikuinen. 

Saimme kuulla tarinointia Montgomery henkilöhahmoista, siitä miten loistavasti ja lyyrisesti hän osaa kuvata luontoa yhdistyneenä ihmisen sieluntiloihin ja kertoa tyttöjen välisistä ystävyyssuhteista. 

Nyt siis luen Emilia-sarjaa alusta ja samaan aikaan vuorotellen tätä tuoretta jatko-osaa. Runsaan kuukauden kesäloma alkaa sopivasti huomenna. Oi onnea. 

Koskimiehen sanoja lainatakseni: Klassikko ei kulu.  

Oletteko lukeneet Montgomeryn Runotyttöjä ja Anna-sarjaa

Kumpi on suosikkinne? 

12 comments:

  1. Sinulla on onni päästä noihin kivoihin tilaisuuksiin...tekstistä huomaa, että nautit..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos sanoistasi Hannele ♥ Minulla alkoi Runotyttöhurma tuon tilaisuuden myötä.

      Delete
  2. Voi miten mukavaa että tuollaisen pääsit kuulemaan. Tekstistäsi välittyy että on ollut todella mieleistä❤ Minä en ole noita kirjoja lukenut. Kivoja lukuhetkiä ja Aurinkoista toukokuun viimeistä päivää❤

    ReplyDelete
    Replies
    1. Todella mukava kuulla että mielihyväni välittyi kirjoittamastani ❤
      Anna-kirjoista on tehty TV-sarjakin, Avonlea.
      Kiitos toivotuksista, aurinkoa on, ja juuri aloitin kesälomani !
      Hauskaa viikonjatkoa sinullekin !

      Delete
  3. En ole kuullutkaan ennen kyseisistä kirjoista. Varmasti hyviä molemmat . Kiinnitin huomiota Vuokko Hovatan lukemaan tekstiin . Itse olisin kirjoittanut näin "ja istahti valkoiselle puupenkille talon eteen apiloiden keskelle" . Mutta enhän minä olekkaan kirjailija. :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihania ovat, sekä kanadalaisen kirjailijan että hänen suomalaisten seuraajiensa yhdessä kirjoittama romaani. 💕Samaa mieltä siitä että "apilojen" kuulostaa hassulta, mutta toisaalta tämä saakin kuulostaa meidän ajalle ja suomalaisuudelle hiukan vieraalta ja eksoottiselta. "Apiloiden" ja "apiloitten" tuntuu tutummalta. Muistan nähneeni suomen oppikirjassa muodon "omenoja" jota en ikinä itse käyttäisi. :)

      Delete
  4. Ihanat Emilia - ja Anna -kirjat! Molempia olen lukenut lapsuudessani / nuoruudessani. Anna -kirjat olivat suosikkejani. Annalla oli punainen tukka ja niin minullakin :)
    Oletpa ollut ihastuttavassa tilaisuudessa. Ja onpa iloinen uutinen, että Runotyttö jatkuu...
    Aurinkoista viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai sinulla on ollut punainen tukka. Sitten olet voinut Peppiinkin samaistua :)
      Annat olivat minunkin suosikkejani, mutta nyt olen kauhean ihastunut Runotyttöön.
      Luulen että pääsen siihen aikuisena paremmin sisään.

      Kiitos kommentista, Tuula. Ihanaa sunnuntaita ! ♥

      Delete
  5. Montgomeryllä on monia ihania tsrinoita, joista kaikista pidän. Kyllä se kuitenkin läheisin on Runotyttö-kirjat, Anna-sarjasta pidän erityisen tärkeänä Kotikunnaan Rillaa, jossa on paljon yhtäläistä Runotyttöjen kanssa. Tämä fanijatko toisaalta kiinnostaisi, toisaalta en tiedä rohkenisiko sitä lukea, koska ne alkuperäiset ovat niin rakkaita ja tärkeitä, ettei haluaisi pettyä tunnelmissaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Montgomery on sulostuttanut minunkin elämääni ♥ Anna-sarjaa olen lukenut useamman kerran kuin Runotyttöjä, mutta nyt luen tuota fanijatkoa ja englanninkielisiä Runotyttöjäni yhtäaikaa. Kivaa kun en muista kovin hyvin :) Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta suomalainen kirjailijapari on kyllä saanut hienosti säilytetyksi alkuperäisen oloisen tunnelman sen 40 sivun perusteella minkä olet ehtinyt lukea. Kiitos kommentista ja mukavaa viikonloppua !

      Delete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.