KOIVU JA LINNUT

Jokohan nyt ilmestyy pihakoivun pönttöön asukkaat? Viime vuonna ei vielä tullut. Siinä se odottaa valmiiksi puhdistettuna.

Koivu, Betula alba. En björk. A birch tree.

Viime kesänä pihassa lennähteli ja hyppeli tavanomaisten tali- ja sinitiaisten lisäksi hömötiaisia ja kuusitiaisia ja punarinta.

Talvella on ruokittu varpusia, tali- ja sinitiaisia sekä vihervarpusia. Lintumökki on keittiön ikkunan alla kepin nenässä, ja pensasaidassa riippuu talipalloja. Mikä konsertti kun varpuset siinä mekastavat kimeällä äänellä ja tönivät toisiaan.

Ai miten rauhoittavaa ajatella luontoa tämän viikon alkaessa. Joudun olemaan kuin kala kuivalla maalla, like a fish without a bicycle, ulkona omasta elementistäni näinä päivinä. Kielikoulutusfirmani tilintarkastus, tilinpäätös, vuosikokous... Yhtiön toimialan laajentaminen mentoritoiminnaksi, budjetin kaavailua, toiminnnan linjausta, bisneksiä.... aaargh! Joudun muistamaan olevani hallituksen puheenjohtaja. Enkö voisi vain opettaa ja ohjata ja valmistaa oppimateriaalia? Onneksi sentään muun osan vuotta toimitusjohtajani kautta yhtiökumppanini hoitelee finanssit. Kiitos ja kunnia hänelle. ( = mieheni )

Kunhan tulee vähän valoisampaa menen katsomaan koivua olohuoneen ikkunasta ja lintujen ruokintapaikkaa kettiön ikkunasta. Se rauhoittaa ja antaa voimia.