Jos tuijottaa vain katua
ei huomaa satua
Niskaa vähän väännän
katseen parvekkeelle käännän
Ilma on ehkä korni
mutta ylimpänä näkyy torni
Rakennusten mutkat ja kaarteet
paljastavat meille ihanat aarteet
Katse ylös !
Luonnontieteellinen museo, Helsinki: Linkki.
Muita kuvia aiheesta KATSE YLÖS löytyy Pienen Linnun blogista: Linkki.
Hoksasin nämä mainiot otukset ihan odottamatta. Harmaa päivä kirkastui hetkessä.
Minulla oli lapsena kylpyleluna puhallettava kirahvi. Sieltä asti mieltymys niihin. Muistatteko omia lapsuudenaikaisia eläinlelujanne, muita kuin nalleja?
Miten nuo tuonne eksyivät? Hauskat kuvat.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Hih, kyllä riemastutti kun ne tuolla havaitsin 😀
PoistaNämä kahvittelevat kirahvit ovat niin hellyttäviä!
VastaaPoistaKiitos hauskasta lorusta! Sepä piristi alkavaa päivää.
No toden totta; niillähän on kahvikupit kavioissa ! 😀
PoistaEn ollut tajunnut. Ihanaa että kommentoit 🐾
Kivoja!
VastaaPoistaKiitti 😀
PoistaHienot kuvat. Helsingissä näkee upeita ja koristeellisia rakennuksia jos vain sen katseensa ylös nostaa. Kivaa viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Riitta. Käyn niin harvoin keskustassa että silloin kun käyn ihastelen vähän kaikkea, kuin turisti 😎Kivaa viikkoa itsellesikin.
PoistaRita A: mahtavaa, kun olet back in business ja kiitos taas makeista aamunauruista ja hyvänmielenhyrinästä:) Tuo Luonnontieteellinen oli minulle lapsuuden toinen koti, sillä asuin Mummilassa kadun toisella puolen ja vierailin siellä usein eläimiä ihastelemassa.Etenkin susilauman yhteistyö ja kaksipäinen vasikka eivät lakanneet kiinnostamasta. Yksinäinen rusettipäinen tyttö vissiin vähän säälitti vahtimestaria, sillä aina joskus pääsin sisään ilmatteeksi,- kuvittele! Sittemmin museo on ollut Murmeliviisikon kanssa vakikäyntipaikka useampaan kertaan. Ihana runo; mistä pulppusi? Joka tapauksessa: katse ylös olkoon viikon mottomme!
VastaaPoistaKiitos hyvänmielen kommentistasi, parahin Takkutukka, ex-lettipää 🙂Virkistävää lukea lapsuudenmuistoistasi Mummilassa ja museossa. Tuollaisia vahtimestari-muistoja saisi mielellään olla meistä jokaisella, semmoisia kun (vieraat) aikuiset ovat osoittaneet meille huolenpitoa ja suosiota.
PoistaRuno pulppusi vaan omasta päästä, ja vielä vähän jäikin (kuten faijallani on tapana sanoa) 😀
Kiitos kysymästä.
Katse ylös, ja sen verran välillä alas että emme kompastu trottoirin reunaan !
Tämä oli hauska postaus! 😃
VastaaPoistaRunomuotoinen teksti ja parvekekahvilla olevat kirahvit, siellä on jo niin keväistä. 😜
Kiitos Marliska 💕
PoistaRunosuoni aina välillä pulpahtaapi, siitä lisäpiristystä blogiin saapi 😀
Hienot kuvat ja hieno runo!
VastaaPoistaKiitos paljon 🙂Runon putkautin hetken inspiraationa.
PoistaMukavaa huhtikuuta sinulle !
Hauska huomio, kirahvista näyttää olevan ihana olla kahvilla museon parvekkeella :)
VastaaPoistaToivoin pienenä sitä oikeaa valkoista hevosta joululahjaksi ja sain mustan lelukoiran. Luulen, että se koira vaikutti siihen, että olen tykästynyt noihin pieniin mustiin koiriin, kuten nyt Ozzyyn, meidän ihana lemmikki <3
Oli minulla sellainen kirkuvan punainen leluapinakin, mutta niitä ei ole näkynyt meidän huushollissa sen jälkeen.
Heh, ei olisi uskonut että kirahvit pitävät kahvista 😀
PoistaUskon että lapsuuden kivat jutut jäävät kivoina mieliimme.
Teidän Ozzy kuulostaa ihanalta 🐾
Minä pidän apinoista, mistä sitten lieneekään mieltymys peräisin 🐒
Punaista yksilöä en muista nähneeni, wow !
Hauskat kirahvit siellä kurkistelevat. Tuollaisia ei kyllä huomaa jos kävelee katse maassa kiinni, niin moni asia jää silloin huomaamatta. Kuten runossasi mainitsiskin :)
VastaaPoistaKyllä toden sanoja puhut. Ihmisen huomiokyky on aika rajallinen.
PoistaOnneksi huomasin nuo kirahvit ja onneksi oli kamera mukana 🙂
Tuo museon parveke nostattaa kyllä aina hymyn huulille, olen vuosien aikana nähnyt siellä jos jonkinlaista otusta! Ja ihanaa, että jäät ovat sulaneet, niin voi katsoa muuallekin kuin katuun!
VastaaPoistaHyvä näkökohta; ei tarvitse varoa askeliaan. Tästä lähtien tähyilen tarkkaan mitä tuolla parvekkeella näkyy 🙂Kiva kuulla että on odotettavissa lisää, kiitos Susu 💚
PoistaNuo kirahvit ovat ihanat! <3 Olin (ja olen edelleen) hyvin eläinrakas, joten erilaisia pehmoeläimiä löytyi valtavasti, samoin kuin kaikenlaisia muovieläimiä. :D Suosituin leikkini oli tehdä leegoista iso eläinsairaala, jossa sitten hoitelin pieniä muovieläimiä. Ja mökillä minulla oli puuhevostalli. <3
VastaaPoistaOn se vaan jännää miten jo lapsesta näkyy millainen ihminen hänestä tulee 🙂
PoistaVoin kuvitella sinut lapsena eläimien keskellä, pehmojen, muovisten ja oikeiden 🐈🐾🐎
Ihanat! Minulla oli lapsena tietenkin pehmolelu kissa. Se oli valkoinen, ja rakas. Olen ollut ihan pienestä eläinrakas ja erityisesti kissarakas. Mukavaa tiistaita! 💕
VastaaPoistaOlisikin ollut outoa ellei sinulla olisi ollut pehmoleluna kissaa 😀 Peppi ei kuitenkaan ole valkoinen vaan musta. Vaan oli väri mikä tahansa, kissa on aina kissa 🐈 Oikein hauskaa tiistaita ja loppuviikkoa sinullekin! 🐾
PoistaUpeat ja hauskat kuvat.
VastaaPoistaKiitos 🙂
PoistaOlipa kiva postaus:) Minulla on tapana katsella ylös taloihin,etenkin bussipysäkeillä:) Hauskat kirahvit,missä nuo olivat?
VastaaPoistaKiitos 🙂Sama tapa minulla.
PoistaKirahvien sijaintitiedot löytyvät postauksesta.
Älkää vain pudotko sieltä parvekkeelta. Hauskat kuvat.
VastaaPoistaJust niin 😀Älkää pudotko. Kyllä ohikulkijat järkyttyisivät.
PoistaHauskat! :D
VastaaPoistaKiitos 🙂
PoistaAivan ihanat kirahvit! Toivottavasti mahdollisimman monet huomaavat ne.
VastaaPoistaYleensäkin katse kannattaa nostaa välillä yläilmoihin, mutta tässä tapauksessa se kannatti erityisen paljon. :)
Ensimmäisenä omista pehmoleluista tulee mieleen vaaleanpunainen possu.
Ihanaa keskiviikkopäivää!
Myös kannatti tehdä postaus koska nyt sain selville että tuolla parvekkeella voi nähdä muutakin hauskaa. Tällä hetkellä kirahvit, mitähän seuraavaksi? 🙂
PoistaEn muista oliko minulla lapsena possua, mutta aikuisena kyllä - jopa useita 🐷
Selittyy sillä että piirsin aikanaan possusarjakuvaa ja kaverit ostelivat sitten
aina lahjaksi possuja 🐖
Meillä vähän nuhjuinen keskiviikko, toivottavasti sinun suunnallasi paistaa aurinko ☀️
Mukavaa on joka tapauksessa 🙂
Täysin nuhjuinen keskiviikko täällä ja nuhakin vielä. :D
PoistaHei, tule katsomaan värikkäitä kuvia puhelimestani!
Possusarjakuva kuulostaa ihanalta. <3
Nyt tulikin aurinkoinen sää, jee ! ☀️
PoistaTulen kipin kapin heti kun ennätän.
Possusarjakuva on aikas mukava, englanninkielinen enimmäkseen.
Mahdottaman hauska ylöspäin katselu, josko minäkin ehtisin tähän haasteeseen vähän nopsemmin. Täällä paistoi ihanasti aurinko, mutta petissä on mennyt taas koko hemmetin päivä. Olen nuurunut jo pitkään. välillä elämä voittaa ja sitten taas tulee uusi tauti päälle, siitepölyäkin on jo ilmassa:)
VastaaPoistaVastaa hiukan hitaammin kuin me muut 🙂Vielä ehtii. 💕
PoistaFlunssat sun muut allergiat eivät ole kivoja, onneksi ovat tilapäisiä ihmisen elämässä. Minulle meinasi tulla kurkkukipu yhtenä päivänä. Sain selätetyksi hunajalla ja sitruunalla kuumassa vedessä. Hurraa. paranemista sinulle ❤️
Vieläkös nuo ovat parvekkeella... Itse hoksasin ne pari vuotta sitten (muistaakseni). Siinä pitää todellakin hieman nostaa katsetta, ennenkuin nämä ihanat kirahvit havaitsee. Täytynee Hesassa käydessä kävellä hieman tuolla puollellakin. Kiva postaus sinulta.
VastaaPoistaAhaa, ilmeisesti niitä pidetään kauan parvekekahveilla ennen kuin vaihdetaan uusi aihe.
PoistaKiitos kommentista, Orvokki, ja aurinkoista torstaita 💜☀️
Tuosta mennyt joskus bussilla ohi. Ihanat kirahvit oli siellä silloinkin :) /Tiia
VastaaPoistaBussissa oikein toivoo että punaiset liikennevalot pidättelisivät tuossa kotvan 🙂
PoistaMukavaa torstaita 💕
Mainiot kirahvit kahvilla. Hauska yksityiskohta upeassa rakennuksessa :)
VastaaPoistaIhan riemastuin kun ne näin 😀
PoistaKivaa perjantaita !
Kannattaa pitää silmät avoinna.
VastaaPoistaNiin kannattaa ! 🙂
PoistaKivaa viikonloppua !