Perjantaipiiras, latinotanssia ja tauluja

Persikkapiiras perjantain kunniaksi. En ole ehtinyt leipoa viikkokausiin, mutta tilaisuus tarjoutui kun on kaksi päivää vapaata, perjantai ja lauantai. En ole ehtinyt blogiystäviä kovin ahkerasti käydä moikkamassa, mutta netin ulkopuolinen elämä on ollut hauskaa ja vilkasta. Ansiotyötä, vapaaehtoistyötä, kaveritapaamisia, kodin kevätsiivousta, pihatöitten aloitus tänään. Ah aurinkoa ja lämmintä.

 Lumet ja jäät sulavat.

Pari päivää sitten joki näytti tältä.

Ankeat värit maisemassa.

Pian vihertää ja kukertaa.

Eilen pidin suomen keskustelutunnin Pasilan Asukastalossa ja menin sen päälle latinotanssien tunnille. Kuvista tuli epäselvät. Bachata meneillään...

Salsaope

En voi uskoa onneani sen suhteen että viikon ainoa tanssitunti osuu juuri minulle sopivasti. Opetan vasta toistaiseksi yhden ryhmän viikossa.  Kello 13.00 - 14.00. Sen jälkeen tanssitaan kello 16.30 saakka.

Kävelin kotiin juna-asemalta.

Ihana ilma.

Yhden liikkeen ikkunalla taulunäyttely ohikulkijoille.

Mieheni Tampereella asuvaa siskoa neuvoin kun hän ei tiennyt mitä veljelleen tarjoaisi silloin kun hänen luonaan käymme, sellaista mitä diabetes-kakkoslainen voi nauttia kahvipöydässä. Kerroin että olemme Tokmannilta ostaneet sokerittomia tuotteita silloin kun niitä on siellä sattunut olemaan. Vinkkasin että niissä lukee joko sugar free tai sin azúcares tai stevia. 

Hiljattain luulin löytäneeni uusia keksejä,

taisikin olla samoja vanhoja uusitussa pakkauksessa.

Joka tapauksessa kiva että löytyi.

Edelliset oli jo syöty.

Jätskistä pitävälle diabeetikolle aika niukat apajat.

Pieni pytty maksaa pari euroa tai yli,

eikä sitäkään joka paikassa myydä.

Kiva kiva, seuraavassa lakananvaihdossa otetaan keväiset ja kesäiset värit esiin. 

Kaapin oikeanpuoleisessa osiossa  on lakanoita ja tyynyliinoja. Aina syksyn edetessä tarpeeksi pitkälle vaihdamme valko-ruskea-sävyisiin pussilakanoihin. Meillä on norsuaihetta ja hirvikuviota. Keväällä vihreä-valkopilkulliset ja muutamat muut kepeämmät värit. Uusia ei tarvitse ostaa aikoihin kun on hyvät suomalalaiset puuvillatuotteet.

Meillä oli auto korjattavana melkein viikon. Siihen vaihdettiin joku ketju. Auton piti olla valmis jo tiistaina mutta olivat kuulemma saaneet väärän ketjun. Sitten odottelun jälkeen luvattiin että torstaina puolenpäivän jälkeen. Mieheni meni sinne kello 13.00 ja joutui odottamaan pari tuntia. Hohhoijaa. Onneksi hän käytti ajan sikäli hyvin että meni kävelemään lähiympäristöön kunnes sai tekstiviestin. Mukavaa että taas pääsi kauppaan autolla ja huomenna hän menee pelaamaan golfia. Sielläkin on helpompaa käydä autolla. 

Olimme varautuneet ruokien suhteen aika hyvin, ajatuksena että mennään kauppaan vasta kun saadaan auto takaisin. Huvittavaa että koin melkein tomaatinpuutostautia ja kurkkuakin söin eilen iltapalalla oikein ahmien. Niitä ei ollut pariin päivään. Tämä oli kuitenkin pienen pieni "kiusa" siihen verrattuna että eräiltä ystäviltä lakkasi kylmän veden tulo kahdeksi vuorokaudeksi, ennen kuin vika saatiin korjatuksi. Mieluummin kaksi päivää ilman tuoreita vihanneksia kuin ilman kylmää vettä, mutta ehkäpä sekin kasvattaa luonnetta.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille täällä kävijöille. ♥