Jotain lämmintä / Kuvahaaste

Pakkasesta otamme ilon irti ainoastaan jos emme palele. Kylmän rintaman saapumisesta kuultuani sukelsin ison vaatekaapin perukoille ja vedin esiin entisen suosikkipuotini Pierre Cavallon puuvillaisen yhdistelmän. Lämmin vaate, lämmin muisto, lämmin olo. 

 Oppilaat kehuivat opettajan pirteää asua.

Tuommoisen punaisen villajakun onnistuin samalla kaapista jäljittämään. Sekin sinne perukoille unohtunut. Lähiaikoina siihen sonnustaudun ja pysyttelen lämpimänä. Ihan suotta ihmiset värjöttelevät ohuissa vaatteissa pysäkillä aamuisin. Ajatuksiin ei palellessa mahdu muuta kuin että tulisi nyt se bussi, tulisi nyt se juna. Hyti hyti, hytinää. 

Mitäs lämmintä kupissa tuloillaan?

Kiinalainen oppilaani antoi minulle aitoa kiinalaista teetä. Ekasta kupillisesta tuli liian vahvaa, mutta sitten aloin oppia. Kuorin puristetun teen kääreistä, pistin siivilään ja kaadoin sen päälle kiehuvaa vettä. Siivilässä olevaa teetä ei kannata pitää kauan kupissa. Siitä irtoaa makua jo parissa sekunnissa. Ihanan lämmintä, etäisesti saunavihtaa muistuttavaa aromia. Ihan äkkiä en tähän totu. Mieleen muistuu vanha vitsi englantilaisesta joka palasi britteihin Kiinan matkalta ja lausahti: "Finally a decent cup of tea!" 

Osallistun kuvasarjalla Pienen Linnun haasteeseen, kuten olen usein tehnyt tiistaisin. Aihe on tällä kertaa Jotain lämmintä. Muita osallistujia ja heidän kuviaan näette täältä käsin: klik.