Viime viikolla räpsin erinäisiä otoksia kadun varrelta kun ratikan tuloon jäi 9 minuuttia ja talsin yhden pysäkinvälin eteenpäin. Olin menossa Pasilan asemalle. Kiva kävely olikin. Hassu pieni koiran teki tuttavuutta kanssani ja näin kiinnostavia rakennuksia. Melko kirjavaa ilmettä noilla kohdin kaupunkiamme.
Mitähän kaikkea toimintaa on noissa historiallisen näköisissä rakennuksissa, joiden ohi olen monet kerrat ajellut ratikassa, milloin pitämään Asperger-vertaisryhmää Fleminginkadulle, milloin työpaikalleni Sturenkadulle? Mutkan kautta kuljet sisään tai ulos jos noita portaita käytät. Veikeä veivaus.
Aleksis Kiven katu jos en väärin muista.
Nyt olin jo päässyt pysäkille.
Vaaleansininen puutalo vasemmalla.
Raiteet kaartavat oikealle, reitti on mutkitteleva.
Tripla siintää edessä päin.
Olisi tuosta voinut kävellä suoraan,
mutta reppu painoi, ja laukku.
Keväämmällä kävelen asemalle.
Se on työpaikalta kai noin puoli tuntia.
Katsoin ylös ostarilla.
Ooh, ilmapalloja.
Yksi pikkutyttökin katsoi minne minä katsoin.
Jäi ihastuneena katsomaan ilmapalloja.
 |
Yllättävän kiinnostava, hyviä artikkeleita. En muista mikä lehti. Ennen luin kampaajalla Anna-lehteä. Nykyään vien omat lukemiset, yleensä kirjan. Monta vuotta meni niin että en tilannut lehtiä, koska ei ollut ylimääräistä rahaa enkä halunnut että minulle soitellaan ja tyrkytetään jatkotilausta. Sitten kun sorruin tilaamaan, puhelinmyynti alkoi. Alkoi, vaan ei jatkunut, kun en enää vastannut puhelimeen. Lehti oli erittäin kiva noin puoleen väliin tilausta. Sitten se alkoi toistaa itseään. Kyllästyin. Kotivinkki. Irtonumeron ostaminen saattaa olla parempi idea. Kauan sitten minulle tuli yksi italialainen naistenlehti. Se oli tosi mukava, ja edullinen hinta, vaikka tuli Italiasta asti. Luetteko naistenlehtiä? |
Kyllä on tullut luettua sanomalehtiä koronan alettua!
Tosin vain netistä. Seuraatteko mediaa ahkerasti?
Sosiaalisessa mediassa kyseenalaista tietoa.
Ja itse asiassa muussakin mediassa.
Paperisiin lehtiin en ole enää aikoihin tuntenut vetoa,
vaikka aikanaan oli haikea (rahapulassa) luopua Hesarista.
Vaan eipä enää kasaannu jätepaperivuori kotiin.
Kirjat haluan kuitenkin lukea paperisina.
On se vaan hyvä välipala.
Kreikkalainen jugurtti ja Paratiisi-mysli.
Hah hah, blogien nuoruudessa bloggarit antoivat toisilleen
Kultainen kuukkeli - palkintoja. En muista tarkemmin.
Aloitin bloggaaminen vuonna 2005.
Johonkin aikaan suomalaisia blogeja oli listalla 4000 kappaletta.
Se tuntui silloin hurjalta luvulta.
Kävin viime viikolla duunipaikalla ottamassa valokopioita ja löysin hävikkiruokien pakastimesta ihania bageleita. Tällä viikolla kävin taas ja ilokseni siellä oli vielä yksi pieni pussillinen jäljellä. Vein kotiin.
Tämmöinen kiva neule oli unohtunut kaappiin.
Tammikuun alennusmyynneistäkö tämän ostin?
Sen puin ylle tällä viikolla kun ohjasin kaksi pienryhmää.
Pariisihuivin avulla elegantti ilme.
Vai turisti-look?
Nyt taas kotona etätöissä.
Kasvin nimeä en muista, joku vehka (?)
Onpa kasvanut siitä kun sen sain ystävältäni Azarakhshilta.
Kevään tulon näkee huonekasveistakin.
Ratkon suomalaisia ristikoita, niitä saan täälä rautatieasemalta. Kirjastosta lainaan välillä naistenlehtiä, mä luulin muuten että niitä sanotaan viikkolehdiksi :)
VastaaPoistaMekin tykkäämme ristikoista. Tavuristikot ekstrakivoja.
PoistaMinun suomen kielen taitoni ei varmaan parhaasta päästä eli saatat hyvinkin olla oikeassa. Mainoksissa käytetään sanaa naistenlehti. Järkeillen viikkolehden pitäisi kai ilmestyä joka viikko. Se jota viimeksi tilasin (Kotivinkki) ilmestyi joka toinen viikko. Mites sama ruotsiksi? Veckotidning?
Joo, veckotidning :-)
PoistaBra ord bägge två 🙂
PoistaNätti neule, ja tuo huivi sopii siihen paremmin kuin hyvin!
VastaaPoistaEn lue naistenlehtiä. Sain joskus niitä Mammalta, mutta kun huomasin, että selaamatta jäivät, niin kieltäydyin ottamatta niitä enää vastaan.
Ainoat toiminnat, joita tiedän noissa vanhoissa VR:n makasiineissa olevan, ovat Kansallisteatteri, kirpputori Bruno (en ole käynyt), Corona-baari ja joku toinen ravintola sekä Billebeino Padel keskus. Sinne kai suunnitellaan Lidl'iä ja jos en ole väärin ymmärtänyt, niin sen pitäisi tulla siihen, missä oli ennen Valtterin kirppis.
Kuvasi ovat Aleksis Kiven kadulta. Itse kävelen ko. matkan 15-20 minuutissa vauhdista riippuen.
Just toissapäivänä muistelin noita tunnustus-juttuja, joita jaettiin itselle mieluisille blogeille. Pitäisiköhän homma herättää uudelleen henkiin?
Kivaa keskiviikkoa!
Kiitos, itsekin ihastuin neuleeseen uudelleen kun yllättäen löysin kaapista, ja vanhaan huiviinikin. 💕 Sama on tainnut käydä minulle eli naistenlehdet eivät kovasti kiinnosta. Jotkus ulkomaalaiset kiiltävät lehdet suorastaan pännivät kun ovat täynnä isoja kosmetiikka- ja parfyymi mainoksia eikä paperi taida edes kelvata kierrätykseen, en tiedä.
PoistaAi kiitti noista tiedoista. 🙂
Meemit ja tunnustukset voivat olla hauskaa ajanvietettä mutta en tiedä jaksaisinko enää vaivautua. Linkitys ja monet muut toiminnot ovat nykyään huomattavasti helpompia kuin ennen mutta kuitenkin. Tavalliset postaukset ja kommentointi ja keskustelu riittävät. Niistä tykkään. Mutta laita joku tunnustus-postaus jos innostut. Ehkä muutkin innostuvat 😀
Kauniin värinen neule jota huivi vielä korostaa.
VastaaPoistaNaistenlehtiä tulee luettua enää lähinnä kirjastossa. Nyt ei enää, sattuneesta syystä, sielläkään.
Tuo kukkasi on palmuvehka.
Mukavaa loppuviikkoa. 😊😊
Voi kiitti ! Palmuvehkahan se on ja näyttääkin palmulta.
PoistaKirjasto oli ennen kiva lehtien selailupaikka, korona on vienyt sen ilon. Ei uskalla koskea mihinkään kuin näppylähanskoilla silloin kun kirjasto on auki. 😎
Sinullekin mukavaa loppuviikkoa 🌺
Kierreportaissa on jotain kutsuvaa ja kiehtovaa, liekö osoitus mielen kieroudesta;)
VastaaPoistaJoskus tuli lehtiä postiluukusta ropisemalla, mutta viime vuosina vain Hesari (Kanssakulkija ei siinä taivu digiin) ja Tekniikan Maailma, joka menee jatkoon Esikoiselle. Netistä tulee selailtua aika lavealla kädellä, ja aika ajoin tarttuu paperinen ristikkolehti matkaani. Paperikirja sen sijaan on ainoa oikea, se näppiuntuma ja tuoksu!
Iloinen yllätys löytää ihkaomasta garderobista uutuuksia kuten hurmaava kevätpusero: klassisemmin vaikka helmet kaulassa tai valkea paitapusero alla ja rennommin/riehaakkaamin huivi elegantin rennosti somisteena.
Mukavaa loppuviikkoa ja pilkettä silmänurkkiin;)
Hih, tuosta kierreporras-jutustelustasi muistin huulenheiton jostain brittisarjasta, tähän tapaan: Hän oli niin kiero että ihannetyö hänelle olisi ollut kokolattiamaton asentaja kierrepostaisiin. (Juu, en nyt saa sitä paremmalle suomelle kun se oli päässäni englanniksi, but you understand 😀
PoistaEhkä mekin lukisimme edelleen Hesaria ellei olisi jonain köyhempänä vuonna ollut pakko siitä luopua. Jälkikäteen ajatellen olemme tyytyväisiä tähän olotilaan. Meillekin tuli ennen Tekniikan maailma ja mekin teemme ristikoita 😀 Paperikirja. Ehdottomasti. 📗
Paitapusero alle, hyvä idea! Ei tarvitsisi silittää kuin kaulukset 😀
Kiitos mukavasta kommentista. Rentoa menoa ja lukuiloja tähänkin päivään 🍏
Tämä seuraava on kielletty alle huumorintajunnan. Kerran nuoruudessa käytiin porukalla katsomassa elokuvateatterissa jotain opetusfilmiä seksistä ja siinä opetettiin hakemaan uusia kiksejä. Siinä sanottiin että tee se vaikka kierreportaissa 🤗😁
VastaaPoistaMuuta ei ole sitten jäänytkään siitä filmistä mieleen. Niin missä tämä portaikko taas olikaan... 😁😂
Minä en lue naistenlehtiä.
Kiva pusero ja tuon huivin kanssa mainio ❤
Kiitos puseron ja huivin kehumisesta. 💕
PoistaNyt tuli uusia ajatuksia kierreportaisiin liittyen.
Paljon monikäyttöisemmät kuin olisi luullut. 😀
Kivaa torstaita.
Tuollainen alue, jossa on erilaisia rakennustyylejä on paljon kiinnostavampi kuin sellainen, jossa kaikki talot ovat samantyylisiä.
VastaaPoistaKiva neule, etenkin tuon huivin kanssa.
Luen naistenlehtiä lääkärin tai hammaslääkärin odotushuoneessa. Korona-aikana niitä ei niissä ole. Kun harvoin lukee, pysyy mielenkiinto yllä. Sanomalehdet eivät ole tuntuneet enää samoilta tabloidina. Sama sitten lukea netissä. Kirjauutuudet luen nykyisin e-kirjoina. 16 eurolla kuukaudessa voi ladata ja lukea rajattomasti, eikä ole kiire palauttaa lainastoon. Tosin se on vienyt lapsiltani kirjalahjojen antamisen ilon. :)
Oikein mukavaa loppuviikkoa!
On kuin turistiajelu kun menee kaikkien noiden rakennusten ohi ratikalla ja aina huomaa uutta katsottavaa.
PoistaOdotushuoneissa minäkin olen (ennen) naistenlehtiä lukenut. Nykyään on omat luettavat mukana. Se wanhan ajan iso kahiseva sanomalehti oli fantastinen, ihan omaa luokkaansa. 🧡
E-kirjoista ei vielä kokemusta. Onhan siinä ideaa kun ei tarvitse pitää kotona kirjahyllyjä ja tosiaan ei tarvitse palauttaa. 🙂 Toistaiseksi kyllä haluan paperikirjat. 📚 Mutta ajat muuttuvat, kuten sanotaan. Katsotaan mitä mieltä olen ensi vuonna. Mukavaa torstaita ja bloggailemisiin 🌺
onko väliä vaikka olisi turisti-look jos kaupungista tykkää
VastaaPoistaEi varmaankaan... Miksi sillä olisi väliä?
Poista