Suomalais-intialaista joulua ja rempan alkuvaiheita

Perjantaina suomen kurssin päättäjäiset ja 

lauantaina pikkujoulut ystävän kotona.

Perinteistä suomalaista ruokaa.

Emäntämme ja hänen poikansa valmistamaa.

Intialaisen Amritan tekemä biriani (riisiruoka).

Siitä olen saanut maistaa muunnoksia

kun  opiskelijani ovat tarjonneet.

 En tiennyt nauraako vai kauhistua kunnolla

kun 12-vuotias Noor heitti joulupukille

että "onks kiva esittää joulupukkia?"

Hihitin hiljaa mielessäni.

Lahjojen jaon aikaan poika taisi olla hiukan 

huolissaan... Nousisiko säkistä hänellekin lahja?

Pikkumies, 4 v. ei ole kovin seurallinen,

mutta heti kun lahjoja alkaa ilmestyä,

menee halaamaan lahjan antajaa. 

Tuntui aivan ihanalta olla tuttujen kivojen

ihmisten kanssa herkkuja nauttien.

Työtaakasta ja loppurutistuksesta johtuen

en ollut saanut mitään väännetyksi

yhteiseen pöytään, mutta joululahjoja

sentään annoimme isäntäväelle.

Piparijäädyke ja intialainen makea juttu.

Luumukiisseliä.

Sekahedelmäkiisseliä.

Lapsuuden joulupöytien makuja.

Pitkän kaavan mukaan syötiin, ajan kanssa.

Seuraavaksi tuli kahvia ja muhkea kakku.

Emäntämme Pirjo ja intialainen Amrita.

Kotikatua talvitunnelmissa.

Kotipihaa.

Meidän keittiössä tämännäköistä maanantaina

kun remonttimies repi kaapit seinistä.

Itse olimme jo useina päivinä purkaneet

ovia ja nuppeja ja osan kaapeista. 

Tiistaina ja keskiviikkona kävi sähkömies,

remonttimiehemme potiessa flunssaa.

Eilen torstaina ja tänä aamuna purkasimme

seinäpaneeleita ja äsken remppamies

toi uusia kaappeja, tai niiden runkoja

ja lähti hakemaan toista lastia.