Kevätkesän ihanuutta, siluetteja ja satelliitti-TV

Kaksivärisiä ja yksivärisiä narsisseja. Jokakeväinen ilo. Aina keväällä sanon ( - vanha vitsi jo? ) - että olemme nimenneet värisävyn "paistettu muna" mutta juttuhan on niin että täällä on taas uusia blogikavereita jotka eivät vielä ole kuulleet tätä mainion näsäviisasta ilakoinnin ja hauskanpidon aihetta. Jos tämä ei naurata, harmi. Jos naurattaa, sitä parempi. 

Katselemme Euroviisuja pikkuhiljaa jälkikäteen digiboxista. Vielä on joitakin biisejä kuuntelematta ja katsomatta. Mikä riemu kun Ruotsi ja Suomi pääsivät yhdessä kärkipaikoille, vaikka emme yhdessä päässeetkään Natoon. 

Ruotsin voittaja Loreen puhuu videotallenteilla pitkään ja lämpimästi siitä miten ihana ihminen Suomen Käärijä on. Käärijä puhuu myös kauniita sanoja hänestä, ja on muutenkin iloinen, valoisa ja myönteinen. Käärijä on energiallaan valloittanut kansaa täällä ja muissa maissa ja hänen esiintymisasunsa on inspiroinut vaikka mitä luomuksia; syötäväksi, päällä pidettäväksi ja ihailtavaksi. Hänen tanssiporukkansa on taitava, pidin possujunasta erityisesti. 

Nokia Areenassa oli laitettu Ruotsin euroviisu soimaan Suomi - Ruotsi - ottelun aikana. Kiitos siitä, suomalaiset! Euroviisuissa Suomen raati ei antanut ainoatakaan pistettä Ruotsille. Hävetkää suomalaiset! Ruotsin raati antoi Suomelle täydet pisteet. Ruotsissa viisuvoittoa oli kuulemma juhlittu niin laimeasti että jotkut jo kysyivät kenen hautajaiset täällä on kun tunnelma on niin lattea. Erilaiset reaktiot ja tunnelmat eri tahoilla.

Minun suosikkini Euroviisuissa oli Italia. Marco Mengoni laulullaan Due vite ( = Kaksi elämää ). Lähetin YouTube - linkin italian opiskelijoilleni. Itse asiassa kaksi linkkiä, jälkimmäisestä näkee myös sanat. 

Due vite Euroviisuissa: klik. 

Sama sanoituksen kera: klik.

Skillaa ja valkovuokkoa.

Suomen sinivalkoiset värit. 🇫🇮

Sinistä kevätkaihonkukkaa.

Kesän vapautta huokuva strippi Aku Ankasta. 

Pinokkio on tullut vierailemaan Pikku Hukan luo.

Siluettikuva miellyttää minua suuresti.

Siluetteja Zorro-sarjakuvassa.

Vakoilemassa olevat miehet näkevät kaksi henkilöä.

Zorron naamion taakse kätkeytyy Don Diego, jolle on tärkeää että henkilöllisyys ei paljastu. Hän selittää miten on onnistunut harhauttamaan sotilaat.

Taitavasti leikatulla siluettikuvalla on saanut heidät uskomaan että on kotona vaikka ratsastelee pitkin yötä Zorrona. Kerrassaan nerokasta, hah hah. Hyvä temppu kenelle tahansa, mutta leikkaapa oikeasti itseäsi muistuttava varjokuva, ei taida olla ihan niin yksinkertaista. 

Lopultakin saimme aikaan kutsua ammattilaisen suuntaamaan ja virittämään satelliittilautastamme. Siitä hävisivät taivaskanavat silloin kun siirryttiin analogisista ajoista digitaalisiin. Kävi kuitenkin niin että homma ei onnistunut. Lautanen on vaurioitunut, ehkä katolta putoavan lumen vaikutuksesta eikä yhteyksiä syntynyt. Sovittiin että tilataan uusi lautanen. 

Vanha pois seinältä.

Uusi tilalle. Paljon pienempi ja ylemmäs, ei tarvitse enää varoa päätään kun kitkee rikkaruohoja. 

Nyt meillä näkyy Italia, Espanja, Ranska, Saksa, useita persiankielisiä kanavia ja kaikenlaista muuta. Uutisia tulee usealla kielellä. Siitä tykkään. Ja on musiikkikanavia. Kiva selata, vaikka ei kauan ehdikään kerralla katsoa. Tänään pidin satTV:tä "radiona" kun pyyhin olohuoneesta pölyt. Uutisia Italian tulvista Rai1 -kanavalta sekä uutisohjelma jossa näytetään sanomalehtiä ja luetaan niitä (lukutaidottomalle) kansalle. 

Nyt on maistettu kastanjoita. Emme tykänneet. Maistoimme ensin kylminä, yök. Lämmitimme, okei parempi, mutta totesimme että ei kiitos. Kumma että olen selvinnyt elämässä näin pitkälle kokeilematta miltä kastanjat maistuvat. Aurinkokuivatut tomaatit sen sijaan kelpaavat. Minulle, mutta puoliso ei niistä välitä. 

Alkoholiton olut. Ei hassumpi.

Italialainen Birra Peroni.

Nastro azzurro ( = Sininen nauha ).

Vaan ei ole IPA-oluen voittanutta. 

India Pale Ale. Lidlissä 1,15 €.

Juon pikkuisen silloin kun mies juo ruokajuomana.

En tarvitse koko pullollista.

Itiksen kierrätyskeskuksesta, oi mikä löytö; 5 italialaista filmiä (ei suomenkielisiä tekstityksiä) ja Pavarottin esitys, vielä kelmuissa eli käyttämätön. Päällimmäisen otin joukon jatkoksi, koska siinä näkee Pariisia ja kuulee hiukan ranskan kieltä, vaikka se onkin enimmäkseen amerikkalainen. 

Nyt on DVD:tä, tavallista teeveetä, satelliitti-teeveetä lopuksi ikää, tai siihen asti kun laitteet hajoavat tai sähkö loppuu maailmasta. 

Jälkiviisauden kirkkaassa valossa näkee ihailtavan selvästi menneitä erehdyksiä. Savukkeita luultiin aluksi vaarattomiksi, mentolisavukkeita jopa terveellisiksi. 

Aktivistit alkoivat kauan sitten varoittaa luonnon tuhoamisen seurauksista. Niistä maksetaan kovaa hintaa. 

Väkivaltavideoita pidetään viihteenä, samoin dekkareita. Varoituksia on alkanut kuulua, mutta kuunnellaanko niitä? Yhä enemmän tulee uutisia ala-ikäisten väkivallasta. Kun teot videoidaan kännykällä saadaan ilmoille lisää "viihdettä". Mitä nöyryyttävämpää uhrille sitä viihteellisempää. Millä tuon voi pysäyttää? 

Pieniä juttuja joista muodostuu ajan mittaan isoja. Liikunnan hyvät vaikutukset tuntuvat nyt ja tulevaisuudessa, liikkumattomuudesta ja liiasta istumisesta koituu vahinkoa. Nyt nousen tästä tuolista ja lähden pihatöihin. Olipa tehokas saarna.