Valkoisia orvokkeja, romantiikkaa ja sukkapyykkiä

Pienet valkoiset orvokit. Kesäkukat.

Reunustin penkkiä kivillä, mutta vain muutamalla.

Katsellaan miltä ne näyttävät.

Rakkaustarina, jossa jännätään miten miehen ja naisen ammatit ja heidän lapsensa sopivat yhteen. Nainen muuttaa tyttäriensä kanssa New Yorkista Los Angelesiin. Miehen ensimmäinen vaimo on kuollut. Naisen mies on jättänyt perheensä. Ei ole mutkatonta perustaa uusperhettä. 

Pidin tästä. Vaikeuksien kautta voittoon.

Puhumalla asiat selviävät ja hyvällä tahdolla.

Onnellinen loppu.

Iik mikä irvistys.

Ja tässä toinen. Hetkinen, onko hanhilla hampaat?

Ostin nipun pehmeitä sukkia, 5-päkin.

Näiden avulla sukkaparit voi yhdistää

jotta eivät mene sekaisin pyykissä. 

Olen joskus ostanut noita miehelle jouluksi,

nyt lainaan häneltä muutaman. 

Kun ripustaa pyykkiä ulos, 

nuo ovat kerrassaan verrattomat.

Ne pysyvät hyvin narulla.

Ei tarvita pyykkipoikia.

Paitoihinkin on konstinsa kun kuivattaa ulkona.

Meillä on muutama luistamaton vaateripustin.

Erittäin hyviä topeille ja yöpaidoille,

ei tule kuivatusraitaa kuten pyyhkeisiin.

Meillä on teline johon saa 5 henkaria 

sellaisiin reikiin että tuuli ei vie mukanaan.

Pitää olla juuri tuollainen ohut ripustusosa.

Lauantaina vietimme iltapäivän ystävien kutsuilla, kuin korona-ajan päättäjäiset. Tänään tapasin yhden ystäväni ostoksien ja hampurilaisten merkeissä Itiksessä. Tästä se "normaali" seuraelämä alkaa. Vai mitä tuumaatte? Joko elelette estoitta?  Ajattelin bussiin noustessani miten vapaata on olla ilman maskia kun nekin ajat jouduttiin kokemaan.