Kello 9 keskiviikkoaamuna.
Ajoin ensin kotoa bussilla Itikseen.
Sitten metrolla Vuosaaren suuntaan.
Väliasema oli Puotila, tässä jo tulossa Rastilaan.
Ikkunasta näkyy meri.
Kotvan aikaa matkataan maan päällä.
Meri näkyy toisellakin puolella junaa.
Matka kestää 4 minuuttia Itiksestä Meri-Rastilaan.
Humps ja perillä ollaan.
Liukuportaat vievät minut maan päälle.
Kauniisti vihreällä valaistut.
Vilauksessa ylhäällä.
Siistiä, avaraa ja tarkoituksenmukaista.
Katson vielä taakseni. Tuossa koneessa
leimaan lippuni kun palaan opettamasta.
Kävelen tuosta vasemmalle muutaman minuutin.
Pientä nostalgiaa ilmassa... Sain nimittäin hiljattain tietää että opetustilamme ei välttämättä ole enää ensi vuonna käytettävissä. Asia selviää puolen kuun jälkeen.
Kumma miten jutut nousevat uuteen arvoon kun ne uhkaa menettää. Tuntiopettajan työ on muutenkin hiukan uhanalaista. Kevään ryhmän syntyminen riippuu siitä ilmoittautuuko siihen tarpeeksi osallistujia. Tämä ryhmä oli siitä hassu tapaus että ensi oli 3 ilmoittautunutta ja olimme jo vähällä perua. Sitten sinne alkoi loppumetreillä ilmestyä nimiä. 10 otettiin ja 15 jäi jonoon.
Tähän postaukseen tuli innostus sekä Saran Walk With me - haasteesta että halustani tallettaa blogiin muistoja työmatkasta jos en enää menekään tuonne ensi kaudella.
Hauska muisto viime keskiviikolta. Odotin Itiksessä metroa ja huomasin afrikkalaisen miehen joka tuli portaita alas, musiikkia korvalapuista kuunnellen ja siihen tanssien eläytyen, niin onnellisen näköisenä että en voinut olla hänelle hymyilemättä. Hän hymyili takaisin ja sanoi: Good morning. Katsoin vielä hänen peräänsä kun hän puoleksi käveli, puoleksi tanssi laituria eteenpäin. Näen aina jotain kivaa joka reissulla mutta tuosta syntyi poikkeuksellisen lämmin fiilis.













Hei, jos siellä on noin tyhjää, minäkin uskaltaisin matkustaa metrolla! :D
VastaaPoistaOlipa mielenkiintoinen postaus. Saanen liittää sen haastepostaukseeni?
Ihanaa sunnuntai-iltaa! <3
Ei ollut enää aamuruuhkan aika, ja sitä paitsi tuo oli linjan loppupäätä, pääteasema Vuosaari Rastilan jälkeen. Kiitoksia kiitoksista ja mielellään saat liittää haastepostaukseen, ei tarvitse edes kysyä 🍎 Huomenna taas teen tuon matkan, Hyvää sunnuntai-iltaa sinullekin 🍷
PoistaKiitos kävelystä. Oli kiva olla mukana.
VastaaPoistaKiva kun olit mukana. 💕
PoistaTuttu reitti, saman kuljen silloin tällöin Malmilta Rastilaan, tyttären luokse. Hänen kotinsa näkyy alimmassa kuvassa, oikealla perällä :)
VastaaPoistaMalmin kautta minäkin tulin 🙂
PoistaHauska että koit matkan ja seudun tutuksi. 💕
Nyt näytti osaksi maisemat tutulta, poika asui hetken Itiksessä vuosia vuosia sitten.
VastaaPoistaSilloin tuli kyläiltyä tuolla päin.
Mukavaa isänpäivä iltaa ja alkavaa viikkoa!
Sepä hauska että näkyi tuttua. Itiksestä en ole ottanut kuvia, siellä on remonttia ja ankean näköistä metroaseman ja bussilaiturien kuvakulmasta mistä kuljen.
PoistaKivoista kivointa uutta viikkoa! 💕🌸🌷
Tuo on muuten ihana taito, että osaa nähdä ympärillään jotain kivaa. t.Selja
VastaaPoistaKiitos sanoistasi. 💕 Ihanaa uutta viikkoa.
PoistaTuli mieleen Helsingissä asumisaika ja se kuinka kätevä kulkuväline metro on. Liukuportaiden vihreys on kaunista!
VastaaPoistaOn se kätevä ja nopea.
PoistaTänään taas ihailin liukuportaiden vihreää värieffektiä 💚
Siitä tulee iloiseksi.
Pitäisiköhän joku aamu kuvata työmatka? Tuskin tänään kuitenkaan, kun on niin harmaata. Hyvää alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaSiinä on ideaa. Kuvaa paluumatka jos silloin on valoisampaa 😀
PoistaKivaa viikkoa!
Olipa hiljaista ja rauhallista ihmisiä ei juurikaan . Melkein tanssiva olisi saanut hymyn huulille kelle tahansa ...mitäköhän hän kuunteli ja ajatteli joskus olisi kiva tietää kun on jostain hyvästä varmaan kyse .
VastaaPoistaMinäkin olisin halunnut tietää mitä musiikkia hänellä oli 🎹😀
PoistaHyvin usein ihmisillä on kuulokkeet korvilla mutta
ihmeen harvoin heidän näkee liikkuvan musiikin tahdissa.
Minua alkoi naurattamaan se, että olen asunut yli 20 vuotta Itä-Helsingissä ja muutaman vuoden kulkenut metrolla töihinkin ja silti en ole käyttänyt Rastilan metroasemaa. Niin sitä on urautunut omiin reitteihinsä :)
VastaaPoistaKivaa viikkoa!
Urautunutpä hyvinkin. Minä kuljen nyt tuota reittiä tänä syksynä kahtena päivänä viikossa. On hyvin monta metroasemaa joita en ole koskaan käyttänyt. Kiva miettiä näitä reittiasioita Saran haasteen myötä. Mukavaa viikkoa 🐾🌺
PoistaKiva oli matkata mukana. ;)
VastaaPoistaKiva kun tulit mukaan 💕
PoistaOlipas hauska ja VÄRIKÄS city-kävely! Kiitos!!
VastaaPoistaVärit tarpeen näin marraskuussa 🍎🍏💜
PoistaKiva että huomaat aina värit.
Pysyttelin melko tiiviisti liki kylkeäsi, etten eksyisi. Se muuten olisi ihan varmaa, jos tuolla kulkisen yksikseni, mutta näin seurassasi mukavaa. Ehdin jopa katsella myös ympäristöä.
VastaaPoistaEksymisen vaara on monimutkaisessa city-viidakossa.
PoistaOpasteet eivät aina aukea vaikka niitä miten tuijottaisi.
Kiva että sain toimia sinulle oppaana 🌷🌼🚦🚖
Metrolla olen kulkenut Lontoossa ja Roomassa. Tykkään kulkea maan päällä ja katsella maisemia. Kiitos kun tutustutit Helsingin metroon.
VastaaPoistaMiehenikin on tuntiopettaja ja joka syksy on jännittävää seurata, kuinka monta tuntia tulee töitä. Hän opettaa merenkulkua.
Samoin minä olen kulkenut metrolla Lontoossa ja vähän Roomassakin, enemmän Milanossa. Maan päällä kivempaa vaikka onhan metro nopea.
PoistaMeillä oli kauan sitten rannikkolaivurikursseja kun olin työväenopistossa opettajana ja aina tulivat täyteen. Suosittuja, jonoonkin jäi ihmisiä. 🛳⚓️
Upeat kuvat. Kivaa oli olla mukana.
VastaaPoistaKiva kun olit mukana. ♥ Meitä olikin jo aika monta :)
PoistaKiitos matkasta. Enpä olekaan aikoihin tuota pätkää matkustanut.
VastaaPoistaKiva kun tulit mukaan. 💜 Kun paluumatkoillani odotan bussia Itiksessä näen ratikan numero 15 päätepysäkillään. Muistan sinun kertoneen ajaneesi sillä. Minä en ole vielä kokeillut.
Poista