Kristiinan odotettu tammikuun haaste näkyy täällä: KLIK. Aihe on Kotini vanhin esine, ja monet bloggarit ovat esitelleet lähestulkoon antiikkisia aarteita kodeistaan.
Minun aarteeni on kuhmuinen ja kolhiintunut korurasia, alunperinkin huonosti väsätty, vino ja epäsymmetrinen, tamperelaisesta halpahallista muutamalla markalla ostettu 90-luvulla. Löytöliiteristä. Mikä sen tekee minulle mieluisaksi?
Muistot ja sen sisältämät korut. Muistan olleeni siskoni ja kälyni seurassa kun ostin korurasian Tampereen matkalla.
Suurin osa koruista on rihkamaa, pieni osa perintökalleuksia. Melkein kaikkiin liittyy muistoja; mistä tai keneltä olen saanut tai ostanut, missä olen käyttänyt. Tuossa korulippaassa on enimmäkseen korvakoruja ja sormuksia, pienessä sekamelskassa. Kaksi alinta turkoosia sormusta ostin Lontoossa katukaupustelijalta. Vaaleanvihreät muovihelmet herättivät kerran parin arabin mielenkiinnon kun käytin niitä ranteessa; he kysyivät käytinkö sitä rukousnauhana. Yhden sormuksen olen saanut pakistanilaiselta opiskelijaltani.
Nuohan ovat ihan järjestyksessä!? Itselläni on koruja siellä täällä ja vielä tuollakin.. 😄
VastaaPoistaHih, hauskasti ilmaistu Stansta 😀 Osa on järjestyksessä, mutta osa sotkussa nooissa vetolaatikoissa. Pitäisi joku päivä hiukan oikoa.
PoistaEi tuo näytä mitenkään kolhiintuneelta, vaan kauniilta ja "antiikkiselta". Näyttää olevan myös hyödyllinen; sormuksetkin saa noin hyvin pysymään järjestyksessä.
VastaaPoistaKiitos sanoistasi Anna 🌸 On se hyödyllinen, tosi hyödyllinen.
PoistaMinulla on myös korukaappi 🙂 ja toinen korurasia.
On ehtinyt rihkamaa karttua.
No, onpa muuten hieno korurasia ja esittelemäsi korut saavat sen näyttämään aarrearkulta! Ihanaa, että siinä on noin monta kätevää laatikkoa.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi tänään! Minkä intialaisen elokuvan katsoitte?
Iloista jatkoa viikolle!
On se tavallaan aika hieno vaikka kömpelötekoinen. 🙂 Kiitos sanoistasi. 🧡
PoistaEräs pikkuheppu muuten kerran sanoikin kantta nostaessaan "haa, aarre!" En ollut muistanut sitä. Kaverin poika Petteri, joka on nyt jo aikuinen.
Intialainen elokuva on Bride & Prejudice (Hilpeys ja ennakkoluulo), paljon tanssia ja laulua, Bollywood-meininkiä. Jane Austen-hulluttelua. Hän varmaan kääntyisi haudassaan.
Voi ihanuus miten kaunis❤️ ja mikä sisältökin.
VastaaPoistaIhania pikku lokeroita ja peilikin.
Kaunis⭐️
Kiitos kiitos, niin mukavasti kuvailet näkemääsi että sen arvo nousee 🙂🧡
PoistaKorusi ovat kauniita katsellakin vaikka et käyttäisikään niitä ja lisäksi vielä korukaappi..ja toinenkin korurasia!? Epätäydellisyys tekee usein esineestäkin sen tykätyn ja rakkaan.
VastaaPoistaAjattelen aivan samalla tavalla että koruja on kiva katsella. Usein katselenkin samalla kun valitsen "päivän korvikset".
PoistaKyllä, on ehkä jopa niin että täydellistä on vaikea rakastaa 😎
Kun katsoin ensimmäistä kuvaa, enkä ollut vielä lukenut tekstiä, niin luulin että tuo korurasiasi on lipasto. Kuvasta oli vaikea arvioida sen kokoa. Hieno ostos ja tuossa säilyvät korut järjestyksessä ja heti kannen avattuaan löytää haluamansa. Tuohan kävisi meikkilaatikostoksenakin (olipa outo taivutus, tuliko oikein?).
VastaaPoistaHih, tosiaan se voisi olla lipasto. 😀 Kun luin kommenttiasi tajusin yhtäkkiä yhteyden sanoissa lipas ja lipasto. Pitää hiukan järjestellä noita laatikoita joissa on korviksia niin että löytyy oikea pari helpommin.
PoistaMeikkilaatikosto - siinä voisi olla ideaa, kun on peilikin.
Taivutuksesi mukaan perusmuoto olisi *meikkilaatikostos* 😀 Hauska
Yritän korjata: Se kävisi meikkilaatikostoksikin - huh, meniköhän sekään kohdalleen? 😀😀😀
Jolie boîte à beaux bijoux !
VastaaPoistaJ'en ai une aussi dans le même style mais en hauteur.
Bonne journée !
Anna
Une femme en a besoin, n'est-ce pas? 💕
PoistaBonne journée à toi aussi! - Rita -
Mukava korurasia.
VastaaPoistaPieniin tavaroihin liittyy monesti muistoja.
Muistoja on niin että niistä voisi kirjoittaa kirjan 😉😀📗
PoistaHieno kokonaisuus. Muistojen aarreaitta. Ei se ikä, vaan ne tarinat.
VastaaPoista"Aarreaitta" - taas osasit antaa mitä sopivimman sanan 🌹
PoistaNiin, ihana muisto voi olla tuorekin.
Onpa kiva korurasia. Itselleni muistorikkain vanha esine on peräisin äidiltäni. Hän oli ostanut Kalevala-korun rintakorun nuorena tyttönä ensimmäisillä palkkarahoillaan. Pidän korusta valtavan paljon. Se tuoksuukin vielä äidilleni.
VastaaPoistaIhana muisto. Minullakin on äidiltä saatu rintakoru. Se on kameekoru, aivan ihastuttava. ♥ En osaa käyttää rintakoruja mutta pidän aarteenani ja taidanpa nytkin mennä sitä katsomaan. 🙂
PoistaMiten sievä <3 kätevän kokoinen!
VastaaPoistaGrazie delle tue parole ♥
PoistaHieno korulaatikko, eikä näytä yhtään kolhiintuneelta. Laatikkoon saa korut kivasti järjestykseen. Sieltä ne löytyvät tarvittaessa.
VastaaPoistaKiitos. Se on juuri tärkeää että on järjestys eikä tarvitse kauheasti penkoa kun etsii tiettyjä koruja. ♥
PoistaOnhan nätti! Ja vau, mikä määrä koruja.
VastaaPoistaKiitos kiitos. Koruja on kieltämättä kasaantunut lippaaseen (ja pariin muuhunkin). ♥
PoistaKaunis ja toimivan näköinen korulipas :)
VastaaPoistaKiitos. Hyvin toimii, siitä poimin nopeasti haluamani korvikset ♥
PoistaChe bello il tuo portagioie e i gioielli che esso contiene! Anch'io ho un portagioie che mi è caro, è un pò rovinato ma è un regalo di mia madre. Saluti e auguri di buon anno.
VastaaPoistaCiao Mirtillo ♥ Noi donne abbiamo bisogno di un portagioie, è così.
PoistaFelice gennaio e buon anno!
Aarteet ovat aarteita ja vanha on aika laaja käsite. Ihana korurasia sinulla onkin.
VastaaPoistaKiitos Kaisu. Joo, vanha ei todellakaan ole yksiselitteinen asia.
PoistaKiva kun tulit visiitille ♥
💌
VastaaPoistaAivan ihana korusasia. Katsoin ensin että kyseessä on taidokkaasti tehty piironki. Hihhii.
VastaaPoistaHih 😀
Poista