Kristiinan antama haaste: klik.
Heti kun näin että tehtäväksi oli annettu "Pieni ja punainen" ajatuskuplaan ilmestyi vanha rakas päiväkirjani, joululahja mieheltäni avioliittomme ensimmäisenä vuonna.
Etsin päiväkirjaa kolmena päivänä kunnes tajusin että se oli ihan loogisessa paikassa; laatikossa jossa oli vanhoja päivyreitä. Aivot olivat hattuhyllyllä.
Lukko ja pieni avain. Kapea nauha merkkaamassa kohtaa johon ollaan päästy. Aarteeni sisältää lyhyitä kirjoituksia opinnoista yliopistossa ja mainintoja tenttituloksista. Luentoja, seminaareja, lukemiani teoksia, arkisia tapahtumia, käyntejä vanhempieni mökillä. Asioita joita ei enää muistaisi ellei lukisi päiväkirjaa. Asioita jotka eivät kiinnosta muita kuin itseäni ja puolisoa. Olimme opiskelutovereita. Hauska muistella opiskelukavereita, luennoitsijoita, tenttipaineita, eri kursseja.
Tähän ollaan tultu: Nyt on verkkopäiväkirja Bloggerissa. Se ei ole pieni ja punainen. Se on monivärinen ja täynnä hienouksia. Kynä on vaihtunut näppäimistöön. Aihe on se sama vanha. Elämän pienet ja suuret asiat. Erona entiseen on vastavuoroisuus toisten päiväkirjaa pitävien kanssa. Toisinaan saamme mukavat yhteiset haastetehtävät, joita muutamat kivat blogistit meille keksivät. Tämä postaus oli yksi niistä. Kiitos Kristiina.

No jopa onkin kaunis päiväkirja! Hieno vastaus haasteeseen.
VastaaPoistaBlogit ovat tosiaan usein hieman kuin päiväkirjoja. On ihan ihmetyttävän hauskaa lukea, mitä kukin on tehnyt ja nähnyt, kokannut ruoaksi jne.
Veljeni on kokannut lounaalle hapanimelää kanaa, joten lähdenpä tästä keittämään sen kaveriksi riisiä. :)
Ihanaa päivää! <3
Kiitos sanoistasi ♥
PoistaBlogi tulee sanasta "weblog" jossa idea on "netissä oleva lokikirja" sikäli kun olen ymmärtänyt oikein. Toki sitä voi käyttää muuhunkin.
Riisiä ja kanaa, nam. Meillä ei ihme kyllä ole tänään kanaa :D
Buon appetito !
Terveiset Turusta. Kesäisin pidän mökkkipäiväkirjaa saaressa. Niitä on kertynyt useampia 20 vuoden aikana ja niitä on hauska lukea. Piirtelen lisäksi kuvia ja pyydän joitakin kävijöitä piirtämään tai kirjoittamaan mökkiterveiset. Kotosalla pidän kalentereita ja niihin tulee kirjoitettua esim. koirien jutut esim. milloin ovat saaneet punkkitabletit. Se on tärkeä tieto täällä punkkialueella. Meillä on rokotukset, mutta voisin ottaa myös punkkitabletin, jos se estäisi borrelioosan.
VastaaPoistaHieno juttu Mai 🌷Huvi ja hyöty. Minä pidin yhteen vihkoon päiväkirjaa kun sain mieheni kanssa viettää lomia vanhempieni mökillä Lavajärvellä. Muu suku sai sitä lueskella käydessään. En tiedä ovatko vanhempani säästäneet sen. Muistan yhden jutun sieltä, nimittäin "Lavajärven laulava lenkki". Paistoimme makkaraa takassa tikun nokassa ja se alkoi ujeltaa. Tosi hassua.
PoistaOnpas söpö ja kuinka kiva, että tuo on tallessa! Pirtsakkaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!
VastaaPoistaOn se aarre meille ♥ Kiitos ystävällisistä sanoistasi ja kivaa viikonloppua!
PoistaJoli journal intime en rouge !
VastaaPoistaBon weekend !
Anna
Merci Anna. Bon vendredi et bon weekend ♥
PoistaNäinhän se on, että käsin kirjoittaminen on vaihtunut näppäimistöön. Tuntuu ehkä vähän haikealta, mutta tekstit säilyvät netin syövereissä ehkä vielä meidän jälkeemmekin. Tänä vuonna siirryin käyttämään puhelimen kalenteria ja totesin sen olevan helpompaa, kuin paperisen kalenterin kantaminen laukussa.
VastaaPoistaOn se erilaista kirjoittaa paperille kuin tänne. Kummassakin systeemissä omat etunsa. Minulla on paperinen viikkopäivyri tässä tietokoneen vieressä, tykkään katsoa siitä mitä on tulossa. Puhelimen kalenteri onkin tosiaan helpompi silloin kun on poissa kotoa. ♥ Pitäisi varmaan minunkin totutella.
PoistaKiva vastaus haasteeseen! 💞 Hyvä että löysit ne aivosi hattuhyllyltä 😅
VastaaPoistaAika on muuttunut, nyt aivan erilaiset muistiinpano välineet.
Tässä sähköisen päiväkirjan pidossa huolettaa tietojen mahd.katoaminen. Sinun kirjasi säilyttää kaikki tiedot eikä ne katoa jos et itse niitä hävitä
Muistorikasta vkonlopun alkua. 💃💃
Kiitos Sini. Etsin hattuhyllyltä seuraavalla kerralla kun hölmöys iskee.
PoistaMietityttää silloin tällöin että mitäs sitten jos sähkö loppuu tai systeemit menevät epäkuntoon tms. Bloggeri on jo vienyt kaksi ekaa blogiani jonnekin pois, en tiedä miten ne saisi takaisin jos haluaisi.
Tänne kirjoittaessa virheiden korjaaminen on paljon helpompaa ja siistimpää kuin oli kynän aikana. ♥
Oi miten kaunis päiväkirja!
VastaaPoistaTulee niin mieleen runo "kun lehdet tippuu ja kannet jää,
niin kansissa säilyy muisto tää"
Mukavaa viikonloppua!
Onpas kiva runo ♥ Ajatukset menivät ensin puiden lehtien tippumiseen 🍂🍁. Kohta myös räystäät tippuvat 🙄 Viikonloppua!
PoistaMiten kaunis punainen päiväkirja! Ihailen ihmisiä jotka ovat säästäneet noinkin vanhoja esineitä. Itse olen kovin hanakka hävittämään esim. vanhat päiväkirjani, sillä pelkäsin aina että ulkopuoliset, lähinnä veljeni, pääsisivät niitä lukemaan. Samasta syystä en koskaan uskaltanut kirjoittaa niihin ihan kaikkea mitä olisin halunnut.
VastaaPoistaOikein hyvää viikonloppua sinulle!
Ymmärrän pelkosi, minullekin kävi kerran niin että pikkusisko vei päiväkirjani pihan pojille luettavaksi, heidän yllytyksestään epäilemättä. En olisi osannut sellaista pelätä, mutta en ollut varmaankaan mitään kovin jännää sinne kirjoittanut. Osasin varoa siitä pitäen, luulen, mutta en tainnut sen tapaista päiväkirjaa enempää kirjoteilla. Kirjoitin kirjeitä, mikä tavallaan ajoi saman asian.
PoistaKiitos kommentista ja haasteesta. ♥ Ihanaa viikonloppua!
Pieni ja punainen varmasti sinulle hyvin rakas. Hieno löytö tähän haasteeseen, oikea helmi.
VastaaPoistaMinä en ole koskaan pitänyt kynän ja paperin kanssa päiväkirjaa.
Kiitos kauniista sanoistasi. ♥ Minäkin kirjoitan nykyään päiväkirjamerkinnät enimmäkseen vain blogiin, ellei lasketa kirjeitä vanhemmilleni.
PoistaOnpa kaunis pieni kirja, ja mikä tyylikäs lukkosysteemi!
VastaaPoistaMinä en voinut olla ostamatta automatkan varrelle sattuneesta pikkumyymälästä viivoitettua muistikirjaa, jonka kannessa oli lainaus Muumimammalta Tove Janssonin kirjassa Muumipappa ja meri: "Huomenna on uusi pitkä päivä, aivan jokaisen oma alusta loppuun. Se on hauska ajatus."
Aion kirjoittaa tähän kirjaseen aina silloin tällöin jotakin, mikä tuntuu tärkeältä tai kun olen oivaltanut jotain.
Kiitos Marjatta. En koskaan lukinnut päiväkirjaa mutta lukko on kiva ♥
PoistaOstamasi muistikirja kuulostaa kerrassaan nautinnolliselta ja idea kirjata muistoon oivalluksia ja tärkeitä asioita on verraton ♥
Onpas kiva muisto joka on säilynyt ja niin punaisen söpö. Itse olen hävittänyt kaikki Päiväkirjani mitä aikoinaan kirjoitin. Blogini saa nyt olla julkinen päiväkirja. 🌞 viikonloppuusi!
VastaaPoistaKiitos Päivi. Eipä minullakaan muita vastaavia päiväkirjoja ole tallessa. Kiva että on blogit ♥ Kiitos kaveruudesta.
PoistaOlen itsekin kirjannut tapahtumia ylös ns. päiväkirjaan, mutta bloggauksen alettua, kirjoittaminen vihkoihin on jäänyt.
VastaaPoistaJoo, on tämä niin paljon nopeampaa ja sujuvampaa, helppo korjata virheet ♥
PoistaAivot on aina joskus hattuhyllyllä tai jopa vintillä… Hyvä, että löysit muistojen kirjan!
VastaaPoistaJopa vintillä, kyllä 😀 Sinulla on kiva nimimerkki, lähden heti katsomaan blogiasi.
PoistaHyvä, että löysit päiväkirjasi. Se on aarre, jonka ei soisi katoavan. Minulla on yhä tallessa päiväkirja, jonka sain äidiltä joululahjaksi 9-vuotiaana.
VastaaPoistaKäsin ei tule enää kirjoitettua juuri mitään. Ruokakaupan ostoslistallekin olen tehnyt tietokoneella pohjan, johon lisätään lähinnä kappalemäärät - ja joskus tietenkin jotain muutakin. Nekin tekstaten, kun kaunokirjoituksesta ei enää kukaan muu saisi selvää.
Ihanaa että sinulla on tallessa vanha päiväkirja, sekin joululahjaksi saatu kuten minunkin päiväkirjani 💕 Me kirjoitamme ostoslistat käsin. Ihan hyvä kai että jotain kirjoittaa käsin. ✏️
PoistaIhana pieni ja punainen haastevastaus!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Hih hassua kun juuri ajattelin sinua ja sinulta oli täällä kommentti :)
PoistaHieno pieni ja punainen, ja ilmeisen rakaskin vielä!
VastaaPoistaRakas on, kiitos sanoistasi Anna 💕📕✏️
PoistaHei pitkästä aikaa! Onpa ihana päiväkirja. <3 Minä poltin omani saunan pesässä, kun lähdin opiskelemaan, oli joku riitti ilmeisesti - nyt riitti. :D Mutta on mukava, kun on jotain muistoja, kuten kuvamuistoja. Teini-ikäisten lasteni kanssa juuri katsoin läpi kaikki koneella lapsuuskuvat.
VastaaPoistaNo sinua ei ole näkynyt aikoihin! Tervehdys 🌷
PoistaHyvä riitti, en ollut siitä kuullut.
Muistot ovat siitä hyviä koneella että ei tarvitse olla fyysistä säilytystilaa.
Ihanaa että olet tallentanut tämän aarteesi . Minulla ei ole omaa tallella olisi ihanaa jos olisi. Se muuten oli myös punainen .
VastaaPoistaAi sinullakin oli punainen päiväkirja! 🍎 En minäkään ole teini-iän juttuja säästänyt. Paljon on ollut pakko hävittää muuttojen yhteydessä ja muutenkin.
PoistaOi oi mikä ihanuus pieni ja punainemn
VastaaPoistaKiitos Enkuli 🍎
PoistaLöysitkin kivan aiheen tähän haasteeseen, ihana muisto menneiltä ajoilta.
VastaaPoistaKiitos sanoistasi 📕
PoistaOnpa söpö päiväkirja.
VastaaPoistaKiitti Maarit ♥
Poista