Prinsessapäiväkirjoja ja Jane Austenia

Ensimmäinen Prinsessaelokuva ei pahemmin säväyttänyt, mutta toisesta osasta pidimme. Anne Hathaway pelasti kehnon leffan olemasta ihan huono, mutta kun huumori koostuu siitä että sankaritar kaatuilee ja putoilee ja hoopoilee, olen enemmän huolestunut kuin huvittunut. 

Kun kakkososa näkyi kirpparin DVD-laarissa, ajattelimme ensin jättää sen sinne, mutta palasin kuitenkin hakemaan sen ostoskoriimme, kun se kerran oli tarjolla. Yllättäen se osoittautui katsomisen arvoiseksi. Huippukohta oli ehdottomasti kun orpolapset laskivat mäkeä patjoilla alas kuninkaallisen asumuksen rappusia. Myös pidin puvustuksesta ja väreistä.

Lisää Anne Hathawayn roolisuorituksia. Hän näytteli Jane Austenia tässä kohtalaisen hyvässä tarinassa kirjailijan elämästä. Hauska yksityiskohta oli kun eräs kanssanäyttelijöistä osoittautui tutuksi TV-sarjasta Lewis, roolinimeltään James Hathaway. 

Ajatonta Jane Austenia tässäkin. Kasvattitytön tarina opettaa nykyihmistä ihmisyyteen paljolti samaan tapaan kuin Austenin aikaan. Viehättävän naiivisti, mutta kutenkin viisaasti. Kuin satu aikuisille. Mopsi-koira oli hauska lisä. 

Kevät kukoistaa naapurin puolella syreeniaidan tuolla puolen. Sieltä on levinnyt meille hiukan skillaa ja posliinihyasinttia. Viimeksi mainitun nimeä en muistanut ennenkuin vierailin puutarhabloggarin luona ja siellä se oli. Kiitos Puutarhan lumo.

Naapuriin paistaa aurinko tuossa kohdassa enemmän kuin meille, mutta pian alkavat meillä kukkia valko- ja keltavuokot ja esikot syreenien alla. Kevätaurinko tekee ihmeitä luonnossa. 

Pääsiäinen lähestyy. Mukavaa kun bloggarit laittavat esille koristeita ja pääsiäiskortteja. Meillä ei ole kotona jäljellä paljon mitään pääsiäisrekvisiittaa. 

Kuvassa olevan puputrion ostin ja lähetin vanhemmilleni pääsiäistervehdyksenä suklaarasian kera. Ihan kuin puput soittaisivat kitaraa porkkanoilla.