Uskomaton orkidea, kadonnut norsu ja suklaayllätys

Uskomattoman ahkera kukkija. 

Uudet kukat tulivat heti samaan varteen

kun edelliset kuihtuivat.

Samana vuonna kahdet kukat

ja nyt on vasta heinäkuu. 💜

Kuvasin tämän piiankielen kadulla sen ohi kulkiessani. Tunnistin sen heti vaikka meillä oli yksi ainoa tällainen kukkavarsi viime kesänä nurmikukkien joukossa. Blogikaveri antoi nimen kun olin julkaissut kuvan. Olisi kiva saada siemeniä ja kasvattaa koko pehko. 

Monta vuotta sitten olin kotona töissä, yhden firman väen yksityisopetusta ja etäopetusta ryhmille meilikursseina, mistä syystä tein aina päivittäin pitkän kävelylenkin. Yhdellä kävelyllä kohtasin tämän suloisen kivisen elefantin. Hih, tuossa vieressähän on ihan kuin norsun kärsä, sopivan harmaakin. 

Vaan tarinalla on hämmentävä jatko. Mielestäni tiesin missä norsu oli, mutta turhaan sitä etsin kun seuraavilla kerroilla kävelin ristiin rastiin tuossa osassa kaupunkia.   Olen iloinen että otin kuvan. 

Viime jouluna sain himon näihin konvehteihin.

Konvehteja on kaksi kerrosta, kummassakin kerroksessa melkein kaikkea tuplasti. Ne ovat kaikki hyviä mutta erityisesti pidin tuosta pitkulaisesta oikealla ja vasemmalla ylhäällä. Toivoin että sitä olisi enemmän. 

Sitä oli! Mikä yllätys. 

Kunhan tulee viileämmät ilmat,

suklaa maistuu taas. 

Nousin puoli viisi. Olin jo pessyt koneellisen pyykkiä ja ripustanut sen ulos kuivumaan kun puoliso heräsi puoli 7. 

HASSU SANA

Mallata. En ole aivan varma siitä mitä se merkitsee. Opin sen meidän pakistanilaiselta (!) remonttimieheltämme joka käytteli sitä sujuvasti. "Mallataan tämä kaappi tähän." (Sovittaa?) Hän oli tullut Suomeen kai 11-vuotiaana. 

Hassu erhe hänen meileissään toistuvasti: "Tulemme 9 - 10 välisenä." Virhe ei niinkään haitannut, mutta se haittasi että he tulivatkin puolelta päivin, jos silloinkaan. 

Mitä mieltä myöhästymisestä?