Nallen kokkikoulu ja syyskesän viehätys

Mikä aarre osuikaan käsiini kierrätyskeskuksessa! Olin juuri edellisenä päivänä miettinyt sitä miten sympaattisia ja viisaita Upponalle-kirjat ovat ja melkeinpä harmitellut sitä että olen omani lahjoittanut suvun ja kavereiden lapsille. (Yksi Uppis-postaus on sivuseinällä; klikkaamalla vastaavaan kirjankuvaan saa tekstin auki.) 

Nalle opettelee ruuanlaittoa, jospa innostaa pienen lukijan ja vanhempansa yhteisiin keittiöhetkiin. Heti alussa on kaurapuuuron ohje. 

Mausteisiinkin Uppis tutustuu. Atsii! 

Teoksen hintalappu sanoi 3 euroa, mutta ei kai ollut mennyt kaupaksi. Minä onnekas sieppasin sen kainaloon ilmaisten tavaroiden huoneesta. 

Loppukesällä kukkivia lajeja on esimerkiksi suursuosikkini päivänhattu. Sen takana on tarhapiiskua, en tiedä miksi kukkii nyt niin niukasti.  

Päivänhattu on myös kimalaisten ja perhosien suosiossa. 

Blogikaverit ovat saaneet mainioita lähikuvia kimalaisista. Esimerkiksi Anna (Satavuotiaan sylissä) joka kuvasi kimalaisen pöksyt. Pääsette hänen blogiinsa sivurullastani.  

Hurmaava huiska kukkineenakin (Tarha-alpi)

Aidan viereen kasvoi pionia kun heittelin siihen multaa vanhasta pionipenkistä, mutta ei vielä kukkinut.  Hienoa jos se kukkii ensi kesänä. Lehdetkin ovat kauniit ja vielä kaunistuvat syysvärityksellä. 

Syyskesä ja alkusyksy tuovat aina tullessaan erityisen tunnelman, kuin satumetsän tai seikkailun. Luonto muuttuu erilaiseksi, kiehtovaksi, kutsuvaksi, omassa pihassakin. 

Tuossa kohdassa oli vaaleanpunaista malvikkia toissakesänä. Nyt siihen on noussut niiden pieni valkoinen jälkeläinen, söpö yllätys. Sen alla on narsissien sipulit. Tavataan taas ensi keväänä. 

Ihana yksittäinen tarhapiiskun eli syyssoihdun kukka. 

Sen vieressä nämä suloiset kellot. 

VITSI 

Rouva oli valmistamassa päivällistä. Kana pisti päänsä ulos uunin luukusta. "Lisää lämpöä tai annat höyheneni takaisin!" 

PÄIVÄN MOTTO

Tämäkin vitsi yleisön pyynnöstä huolimatta.  😀