Villiviini ja punaviini sekä valmistautumista talveen

Villiviiniä, mistä lie tuohon tullut, kaunista.

Kesää ja syksyä yhtä aikaa.

Syyskuun 35. päivä.

Yksi yöpakkanen on ollut.

Ei vielä vienyt villiviiniämme.

Puoliso osti minulle uuden pienen punaviinin.

Näyttää hienolta, portugalilainen.

Syksyn viimeisiä kukkijoita.

Neilikkaruusussa ihana kukkaryhmä.

Viimejouluisen kuusemme jäänteitä talon takana.

Sen vieressä iso läjä katkottua puuta.

Aloin tänään latoa puita siistimmin jotta on mistä ottaa kun poltamme kamiinaa. Puut ovat enimmäkseen meidän orapihlaja-aidastamme. Niitä on myös sisällä varastossa minne olemme niitä kantaneet jotta riittävät talven yli. HUOM! Ovat kaikki ilmaista puuta. Mikä säästö.  

Kannattaa ajatella näitä ajoissa, koska ei lumen alta enää oikein voi tulla polttopuita hakemaan. Pinoaminen jäi vielä kesken kun sade yllätti. 

Suunnittelen mielellläni myös joulua etukäteen. Rauhassa, sitä ennakoiden että parin kuukauden kuluttua olemme väsyneitä. Siitähän se paniikki ja joulustressi syntyvät kun pitää viime tingassa ostaa kortit ja lahjat ja tehdä ruuat ja leipomukset. 

Nyt pitää alkaa etsiä sokeritonta glögiä, mitä ei välttämättä joka paikasta löydä. Ja mielellään tiivistettä, jotta ei ole painetta juoda litraa parissa päivässä. 

Ryhdymme myös katselemaan jotain kivoja ledivaloilla toimivia koristeita, joilla voisi korvata kuusen ja säästää itseltään sen vaivan. 

Partiolaisten joulukalenteri saadaan tilatuksi ajoissa tänä vuonna, kiitos kommenteista. Viime vuonna emme saaneet sitä hankituksi. Toissa vuonna ostimme ovelta, ja sillä tavalla siihen tutustuimme. 

Pikkuhiljaa valmistaudumme jouluun, talventuloon ja pistämme pihaa kuntoon kevättä odottamaan. 

Nyt pitää mennä kellarista hakemaan yksi kynttelikkö mikä tuli eilen mieleen. Tänään katsomme pitkästä aikaa yhden elokuvan. Huomenna ostoksille listan kanssa. Suunnitelmia on mukava tehdä. Vai mitä tuumaatte?