Kaunis mutta kylmä helmikuun alku ja pari Nanni Morettin leffaa

Blogeissa on upeita talvikuvia. Minä sain vaivoin otetuksi kaksi kun kädet palelivat. Etelä-Suomessa ei ole satanut paljon lunta joten olemme päässeet vähällä lapioimisella. 

Ihana auringonpaiste sulostuttaa lauantaipäivää. Tämä viikonloppu on vapaa töistä. Puoliso meni bussilla kauppaan, kun Alfa Romeomme on lakossa. Minä olen siivonnut kotia ja suunnitellut maanantain opetusta. Pitkästä aikaa opetan silloin englantia. 

Elokuva, joka parani loppua kohti. Muistan varmaan vielä kauan mahtavan musiikillisen esityksen; kuoro plus orkesteri, kertakaikkisen hienoa erikoista esitystä. Politiikasta en välitä, Silvio Berlusconista on jäänyt negatiivinen kuva, huonokäytöksinen henkilö. Leffan lopputekstien aikana soi musiikki, josta nautin niin että olisin kuunnellut lisääkin. 

Edellistä parempi elokuva. Tätäkään en ryhdy esittelemään, netistä voi lukea jos kiinnostaa. Asetelma on se että vaimo kuolee yhtäkkisesti, jättäen miehensä ja 10-vuotiaan tyttärensä selviytymään tilanteesta. 

Kaksi samaa näyttelijää kuin Il Caimanossa. Hmm.. vähän hämmentävää kun juuri näimme heidät eri rooleissa.

Myös tulee olemaan hämmentävää kun katselemme seuraavan Nanni Morettin ja hän esittää eri perheen isää. Siinä häneltä muistaakseni kuolee poika. 

Sain nuo elokuvat lainaan ystävältä, joka on ostanut ne Italiasta. Tekstitys italiaksi huonokuuloisille. Tykkään, koska niissä on vähän extraa selostusta, kuten "puhelin soi" tai "iloista musiikkia". 

Huomaan että nykyään kaipaan kaikkeen tekstit. Vaikeaa kuunnella pelkkää puhetta edes omalla äidinkielellä, paitsi jos on todella selkeät puhujat.