Monday, July 17, 2006

(TOIVE)AMMATIT

.
Vastaan SKRUBUN VITOSEN kysymyksiin:

1. Mikä sinusta piti tulla pienenä?
- Opettaja.

2. Mikä sinusta sitten tuli?
- Opettaja. (Kielten)

3. Miksi juuri se? Mikä vaikutti?
- Kutsumus. Oma halu.

4. Oletko samalla alalla kuin (jompikumpi/molemmat) vanhempasi?
- En mutta äidin äiti oli ollut käsityöope, ja isän äidistä piti tulla ope.

5. Onko sinulla alan koulutusta?
- On, mutta ei sitä voi koskaan olla tarpeeksi. Hankin lisää joka vuosi.




Edellisessä lastussani kertoilin siitä miten jotkut osaavat toimia ja puhua kanssaihmisten kanssa paremmin ja jotkut huonommin. Todistin äsken sivusta seuraavanlaista tilannetta mansikkakojulla. Kupissa oli mansikan puolikkaita jotta asiakkaat saivat maistaa myyntituotetta. Yksi rouva jota myyjä ystävällisesti kehoitti maistamaan, teki työtä käskettyä tokaisten "puolikkaita ettei meille vahingossakaan anneta kokonaisia"! Näin ilmeestä miten myyjä pahoitti mielensä, mutta ei asiakas mitään huomannut.

Tuli mieleen joku vanha sanonta siitä miten joidenkin kannattaisi pitää suunsa kiinni ja ylläpitää vaikutelmaa älykkyydestään.
Noita tolloja tapaa sekä asiakkaina että asiakkaita palvelemassa.

On paljon ammatteja joissa ihmissuhdetaidot punnitaan. Onko tuoretta esimerkkiä kun sait hyvää / huonoa palvelua tai kohtelua?
.

7 comments:

  1. Hahaa, osuipas kohdalleen. Tulin töistä kotiin mansikanmyyjän kautta. Marketin A pihassa kaksi tyttöä olivat myyvinään mansikoita: toinen kikatteli samanikäisen pojan kanssa, joka oli ostavinaan mansikoita, ja toinen hakkasi epätoivoisena kassakonetta. Hän sai tulokseksi 4900 euroa. Sitten molemmat siirtyivät kikattelemaan kassakoneen taakse.
    Minä siirryin marketin B pihaan, josta sain asiallista palvelua ja vieläpä roimasti halvemmalla.

    ReplyDelete
  2. Minä muuten en pidä tuoreista mansikoista, paitsi pakastettuina, jäinen mansikka on hyvää. Johtuneeko moinen perversio isäni tavasta sanoa, että kaikki maksaa mansikoita...

    ReplyDelete
  3. Kerkkis,

    Noin se on että tyytymätön asiakas menee muualle. Pahuksen kiinnostavia nuo asiakaspalvelutilanteet, ja ihmisen psykologia muutenkin. Sitä pitäisi opettaa koulussa!

    Johannes,

    Minäkin oli ennen tuossa suhteessa outo, en pitänyt jäätelöstä enkä mansikoista, vaikka muut pitivät. Nyt pidän. "Maksaa mansikoita" - eei, en pidä siitä sanonnasta - varsinkaan jos joku käyttää sitä yhtenään. Siinä ei ole edes kunnon allitteraatiota. Pitäisi olla "maksaa maksalaatikkoa". Oho, ei taida toimia. "Maksaa makkaroita..."

    (Tuli yhtäkkiä nälkä.)

    ReplyDelete
  4. Myin omenia. "Hienorouva" tuli ja nipisteli niitä joka korista, valitsi vihdoin neljä suurinta - jokainen eri korista - ja kysyi, mitä ne maksavat. En ollut varautunut. Korillinen maksoi 4 dollaria (n. vesisangollinen). Ajattelin, että kaupunkilainen tietää tarkalleen, mitä omena maksaa. Kysyin, mitä hän arveli niiden maksavan. - Ei mitään.
    - Ole hyvä sitten.
    Nainen pani omenat laukkuunsa ja asteli autolleen. Mies tuli nolona ja painoi viiden dollarin setelin käteeni.
    vikaa niin sysissä kuin sepissäkin.

    ReplyDelete
  5. Sikuri,

    Taisit saada tuosta myyntitilanteesta paljon enemmän kuin rahaa, nimittäin oppia ja elämänkokemusta, tarinaa kerrottavaksi eteenpäin. Olipa itsekkään tuntuinen nainen asiakkaana. Moni kakku päältä kaunis, mutta miehensä saa hävetä. Eikä tainnut edes olla kaunis vaan nyrpeä ja kova.

    ReplyDelete
  6. Selvennyksenä omenanmyyntiini se, että syksysadon aikaan monet myyvät omeniaan suoraan oman puunsa alta koreittain (bushel, half bushel) niin halpaan, ettei yksittäisen omenan myynti tule mieleen. Tästä ainoasta omenanmyynnistäni tuli joukoittain hauskoja juttuja, . ja kaksi tällaista tylsempää.

    ReplyDelete
  7. Anonymous2:58 am

    Your site is on top of my favourites - Great work I like it.
    »

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)