Tuesday, September 19, 2006

MITÄ TALLETAT

.
Mitä talletat muistiin?

Mitä tallennat kameran kanssa?

Nämä ovat näitä viikon kysymyksiä joita RUNOTORSTAISTA tarjoutui mietittäviksi.

Kyllä minä huomaan kerääväni mukavia muistoja jokapäiväisiltä kävelylenkeiltäni. Eilen tutustuin terrieriin nimeltä Jay ja hänen ulkoiluttajaansa, joka kertoi tiivistetyn elämänkertansa. Tapasin koiran ja rouvan Vallesmannintiellä, jonka olen ristinyt "Nimismiehenkiharaksi" ja siksi aina hymyilen sillä(kin) kohtaa. Noilla kävelyillä niitä harvoja huonoja muistoja on siilipitsa. Minulla oli sen nähdessäni kamera mukanani, mutta miksi olisin liiskaantuneen siilin kuvannut ja vielä blogin lukijoita sillä masentanut?



Mukavista muistoista tulee mukava olo. Kun kertoo niitä eteenpäin voi saada mukavan fiiliksen leviämään.Huomattakoon kuitenkin että jos kertoo jonkin huonon muiston, sillä saattaa olla opettavainen vaikutus. Ei kannata itselleen mitään pakkosääntöä punoa siitä että on aina levitettävä auringonpaistetta ympärilleen, varsinkaan jos se on pelkkää tyhjää puhetta ja kulissia. Sydän pitää olla mukana ennen kuin oikea henkinen hyvinvointi pääsee oikeuksiinsa. Ihmisen mieli toimii äskeisen lisäksi myös niin että huonon muiston saa joskus itseään kaihertamasta vasta kun sen on puhunut ulos ja jotenkin prosessoinut. Lasten vanhemmille on tosi tärkeää että he totuttavat lapsensa jo pienestä asti puhumaan kaikesta näkemästään ja kokemastaan. Suomessa taitaa olla turhan pitkä tukahduttamisen perinne ja se systeemi että tabuja ei saa mainita. Toinen ääripää sitä on nykyään kun töräytellään ja töksäytellään ihan mitä vaan suusta ulos kenen seurassa tahansa. Jotain tasapainoa kaipaisin noitten välille.

Und sitten jatketaan taas töitä und välillä muistellaan viime lauantain ihania juhlia. Olen lähetellyt siellä olleille valokuvia eilen ja tänä aamuna, ja saanut meilejä. Caramba miten ihanaa että Jorge kirjoittaa minulle espanjaksi. Koko päivä kirkastuu.

Annan myöhemmin tietoja Meganin homeopatiavastaanotosta Helsingissä Rikhardinkadulla keskiviikkoisin. Tämä uusi tuttavuuteni on britti mutta ottaa vastaan suomeksikin. Eka käynti 60 euroa. Pitäisiköhän hoidattaa jännitysniskaani Ainakin sitä helpottaa jos nyt lakkaan kirjoittamasta tätä lastua... Byeeee.....
.

6 comments:

  1. Kiitos aamunavauksesta! Mielikuvat eivät katoa, niinkuin ei sanat, jotka talletamme sydämiin.

    ReplyDelete
  2. Ihan samaa mieltä olen puhumisen tärkeydestä.

    Klassinen vertailupari tässä kohtaa on tietysti armas kotimaa ja rakas läntinen naapuri... Suomalaista ilmapiiriä on usein luonnehdittu vaikenemisen kulttuuriksi kun taas Svensson snackar ja pitää loppumattomasti möteä. Kärjistyksiähän nämä ovat, eivätkä universaaleja totuuksia. Tämänsuuntaisia havaintoja monet ovat kuitenkin tehneet.

    -gs

    ReplyDelete
  3. Muchas gracias por los comentarios, Sivuaskel y GS. Kuuntelen Ricky Martinin levyä La vida loca ja nautin espanjan kielestä. Espanja taitaa olla talletettuna sydämeeni, Sivuaskel, vaikka viittaatkin erilaisiin sanoihin.

    Eri kielissä voi olla samoja sanoja. Silmiini osuu Gnothin käyttämä "armas" ja eka reaktio on espanjan "aseet", las armas, ennen kuin suomi palautuu...

    Joo, totuutta ja realismia löytyy arveluista onko Suomessa vaikenemisen kulttuuria. On täällä, mutta TOSI PALJON poikkeuksia siitä käytännöstä.

    Heitänpä tähän ajatuksen: "Seura tekee kaltaisekseen" - Vaikenenko kun muutkin vaikenevat, vai lähestynkö asiaa toiselta puolelta ja olen heille sitä seuraa jonka kaltaiseksi haluan heidän tulevan, enkä vaikene?

    Tuo on eri kiva kuva sinusta, Gnothi. Miltähän Sivuaskel näyttää? Varmaan sydämelliseltä :)

    ReplyDelete
  4. Hahhah - miltä näyttää Sivuaskel :) Kun ei oo sitä digikameraa - vieläkään, ei ole myöskään kuvagalleriaa. Sivuaskel on isänsä näköinen. Siitä minut on pienestä tytöstä lähtien tunnistettu.

    ReplyDelete
  5. Tunnistaako sinut myös ilman isää? Neilikka napinlävessä voisi auttaa :)

    ReplyDelete
  6. Kiitos, Rita.

    Kuva otettiin elokuussa sukujuhlassa.

    -gs

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)