HUISKIS

.

It's a beautiful badge. This morning I learnt a new word in Finnish; KEULAMERKKI. Englanniksi olin kutsunut sitä nimellä "emblem" ja "badge", suomeksi ei kai ole tullut puhetta koko kapistuksesta, vai olenkohan nimittänyt sitä merkiksi? En muista. Merkillistä. Tai merkitöntä. Onko sillä merkitystä?

Valmistutuessani aamun englannin oppilasta varten, joka työskentelee autoalalla, lueskelin Alfa Romeon käsikirjaa ja Hesarin autoliitteen artikkelia markkinoille saapuvasta Fiat Bravosta. Oppitunnistamme sukeutui innostava meille molemmille. Liian nopeasti aika lensi Fiatin uusiutuvasta keulamerkistä, arktisista koeajoista, sylintereistä ja männistä jutskatessamme. Onneksi seuraava kerta on jo torstaina ja sitten lauantaina.

Enkku hurahti äkkiä. Viimeistelin sen jälkeen ensi viikon nettitehtävät joiden pykäämisen aloitin pari päivää sitten. Sittenpä puoliso palasikin parturista ja kiepsahdimme ostamaan pölynimurin läheisestä Gigantista. Jos tämä olisi ääniblogi kuulisitte imuroinnin ääntä taustalta. Uusi Mielemme siellä ääntelee. Pihassa muuten törmäsimme huiskis jehovantodistajiin. Heistä tutumman pikakuulumiset olivat että hän tullut isoäidiksi tiistaina. Sain lukupaketin kainaloon, pari Vartiotornia ja Herätkää!

Uskonnosta tuli mieleen että lukaisin ihan äkkiä aamulla muutaman rivin Zarathustrasta kertovaa artikkelia tietosanakirjasta. Menemme iltapäivällä kyläilemään iranilaisen maahanmuuttajaperheen luokse ja toivon hyvää keskustelua isännän kanssa joka ei tunnusta mitään uskontoa, mutta käsittääkseni pitää muinaisen Zarathustran ajatuksista. Haluan kuulla lisää vanhasta persialaisesta ajattelusta nykypersialaiselta. Sen verran tiedän että kyseessä on dualistinen jako hyvään ja pahaan. Perheen rouva kuuluu bahai-uskonnon piiriin, samoin kuin hänen Suomessa asuvat vanhempansakin ja siskonsa. Kukaan näistä meidän iranilaisista tuttavistamme ei ole muslimeja.

Toivon tämänpäiväisellä vierailullamme oppivani hiukan lisää persian kieltä, zabun-e farsi. Eipä ole kyläily samaa luokkaa kuin jotkut lapsuuden kidutukset sukulaisissa, tukalissa pyhävaatteissa odottaen että pakkopulla leikataan ja väkinäisesti ilmoista ja bensan hinnoista jauhetaan. Vieläköhän sellaisia visiittejä on olemassa? Puistatus. Sukulaisten ja ystävien tapaaminen voi parhaimmillaan olla kaikkia virkistävää ja kasvattavaa. Opettaja kun olen, ajattelen näin. En tiedä miten ihmiset yleensä kutsut, sukukokoukset ja muut vierailut kokevat.

Aamupäivän työt ja menot on hoidettu. Iltapäivällä odotettavissa rentoutumista, virkistymistä, yhdessäoloa ystävien kanssa ja vauvan seurassa oloa. Ei voi parempaa pyytää. Ihanaa lauantaita kaikille!

Khoda hafez. Ta farda. (Näkemiin huomiseen.)
.